X
SULJE MAINOS
Kirjailija Ari Haasio. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Hikikomorien elämän sisältö: ”Dataa, onanoi, syö ja juo”

Japanilaisnuorten syrjäytymismuoti lisääntyy huolestuttavasti myös Suomessa.

Sosiaalisesti vammautuneiden nuorten määrä kasvaa, Japanissa heitä lasketaan olevan satoja tuhansia, liki miljoona. Kyse on huoneisiinsa erakoituneista nuorista, joille yhteyden pito eläviin ihmisiin tapahtuu pääasiassa netin välityksellä. Jopa kaupassa käynti aiheuttaa heille ”kuumetusta”, millä tarkoitetaan muiden ihmisten joukkoon menemisen ylitsepääsemätöntä jännittämistä jo etukäteen. Hikikomoreista lasketaan kahden kolmasosan olevan miehiä.

Ari Haasio käsitteli aihetta vuonna 2015 väitöskirjassaan Toiseus, tiedontarpeet ja tiedon jakaminen tietoverkon ”pienessä maailmassa”: tutkimus sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden informaatiokäyttäytymisestä. Japanissa ilmiö on tuttu, ja sen pauloihin joutuneita kutsutaan hikikomoreiksi. Kyse on vakavasti otettavasta ilmiöstä, jonka liepeiltä voidaan löytää polkuja ns. Aspergerin oireyhtymään ja sitä kautta jopa itsemurhille altistumiseen.

Kirja luettelee kolme pääsyytä, joiden kautta tie kohti sosiaalista eristäytymistä saattaa alkaa. Ensimmäinen on koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen. Toinen on edelliseen liittyvä ystävien ja uskottujen tovereiden puute ja kolmas syrjäytymiseen mahdollisesti johtavat luonteen piirteet: ujous, sosiaaliset estot ja muiden ihmisten kanssa tapahtuvan harrastamisen puute.

Väsymys, apaattisuus

Haasio on koonnut kirjansa japanilaisten kollegojensa avulla ja tutustunut satoihin keskusteluketjuihin myös meikäläisessä netissä. Haastattelut on tehty luottamuksellisesti, replikoijien nimiä ei ole ja jos on, ne on keksitty.

”Herätys… lääkkeet, aamupala ja kahvia naamaan. Jos kyseessä on arkipäivä niin kuntouttavaan työtoimintaan, monesti jää kuitenkin menemättä. Kotio ja koneen ääreen. Tarvittaessa kauppaan. Muuten tulee notkuttua koneella aamuviiteen ja pitemmällekin, josta olen yrittänyt päästä eroon myös unilääkkeillä… Suihkussa tulee käytyä noin joka toinen päivä ja hampaiden pesun kanssa sama juttu. Ainoat ihmiset, joihin olen missään yhteydessä, on 2 perheenjäsentä.”

Vuosia kun kuluu, hikikomorit eivät olekaan enää nuoria. Esimerkiksi Shoku Uibor on 43-vuotias entinen yrittäjä, joka ajautui konkurssiin ja sitä tietä eristäytyi kokonaan asuntoonsa, missä on viettänyt erakkoelämää seitsemän vuoden ajan. Varsinkin japanilaisessa kulttuurissa epäonnistuminen on häpeällistä, mikä voi ajaa piiloon muilta.

Yksi hikikomori-ilmiöön ajavista asetelmista liittyy äitien vastuunkantamiseen pojastaan aina siihen saakka, kunnes tämä avioituu. Aikuisista lapsista pidetään huolta aikuisuuteen saakka. Tämä tekee komeroon linnoittautumisesta mahdollisen. Asetelmaa myös vanhemmat saattavat hävetä ja rajoittaa sen vuoksi omia sosiaalisia kontaktejaan.
Perhe-elämän koukerot ovat Japanissa tässä suhteessa hyvin erilaiset verrattuna vastaaviin Suomessa.

Mutta nuorten syrjäytyminen on ongelma myös Suomessa. Kun nuori pettyy koulutus- tai urakehitykseensä, hän saattaa luopua toivosta ja sinnikkäästä yrittämisestä esimerkiksi hakea töitä. Vastoinkäymiset ajavat normaalielämän marginaaliin.

Tarjolla netin valhemaailmaa

Yksin vapaaehtoisesti jäätyään erakolle alkaa riittää netin tarjoamat kontaktit ja sieltä ammennettava viihde. Tähän lisääntynyt kaupungistuminen tarjoaa mainiot asetelmat: sosiaalietuudet voi hankkia sähköisesti, kaupassa käynti voi rajoittua kertaan, pariin viikossa, netin ”vertaiskontaktit” korvaavat elävät ihmiset.

Se, mikä yksinäisen, netin varassa elävän ihmisen kannalta vaikuttaa huolestuttavalta, on saatavilla olevan ”tiedon” ja mahdollisen avun epäluotettavuus. Kun muilta eristäytyneet ihmiset käyvät keskustelujaan ja tiedonvaihtoa eräänlaisessa pullotetussa maailmassaan, he ovat ”turvassa” vaihtoehtoja tai apua tarjoavasta ulkoisesta tiedosta. Heille on muotoutunut oma kielensä, omat käsitykset seksistä, huumeista, lääkkeistä ja elämisen rikastuttavasta motivaatiosta.

Hikikomorit on tutkijan silmin luokiteltavissa eri lajikkeiksi: on miedompaa ja äärimmäistä. Yleensä hikikomorit suhtautuvat itseensä kielteisesti, kompleksisesti. Useilla esiintyy tyytymättömyyttä omaan olomuotoonsa: ulkonäkönsä yksityiskohtiin, kasvojen rumuuteen, ylipainoon, hiustenlähtöön, huonoon ryhtiin jne. Tästä seuraa harhaluuloisuutta, masennusta, motivaation ja keskittymiskyvyn puutetta, uskallusta olla muiden kanssa.

Rakentaessaan muuria itsensä ja muiden välille, he ovat kehittäneet negatiivisia luonnehdintoja muista ja aiheuttavat näin lisää ennakkoluuloja itsensä ja ympärillä olevien välille. Heidän käyttämänsä termit korostavat omaa erkaantumistaan ja haluttomuutta hyväksyä ihmisten erilaisuutta. Siiderivalas on pilkkanimi nuorille ylipainoisille bilettäville naisille, jotka heidän arvelunsa mukaan nauttivat paljon alkoholia. Bensalenkkarit ovat nimiä autoja ja baari-iltoja harrastaville.

Koska suuri osa hikikomoreista on miehiä, luonnehdinnat ovat sovinistisia. Osa joukosta on kuitenkin aseksuaalisia, joita on todettu olevan yllättävän paljon:

”Olen oikeasti hetero, mutta olen vuosien varrella pakottamisella muuttanut itseni aseksuaaliksi juuri niin kuin halusinkin. Enää en tunne juuri mitään vetovoimaa, haluan vain rakkautta mielikuvitushaaremiltani. Pidän seksiä ällöttävänä ja todellisen rakkauden poissulkevana aktina.”

Vieraantuminen tämän maailman muista ihmisistä voi olla niin totaalista, että jäljelle ei jää muuta kuin haluttomuus elää. Joidenkin kohdalla syrjäytyminen voi johtaa haluun tehdä muille pahaa tai kääntyä sisäänpäin vihaamaan itseään. Oman merkityksettömyyden tunnustaminen ja sen hyväksyminen johtaa heidän joukossaan useammin tuhoon kuin keskivertokansalaisten.

Kuoleman ihannointi on varsin yleistä, ja uteliaisuutta herättäviä sivustoja ovat ne, joissa itsemurhan eri tekotavat ovat tarjolla kuin tavarakauppojen tarjoussivustot. Verkoissa manipuloituja ryhmäitsemurhia ei ole tavattu, mutta sellaisistakin puhutaan.

Ei ihme, että hikikomoreita tutkittaessa on havaittu sen liittyvän mielenterveysongelmiin, ei niinkään rationaalisen harkinnan kautta tehtyihin johtopäätöksiin. Eristäydyt, lähdet nettiseuroihin, imeydyt itseinhoon, levität muissa huolta ja piehtaroit itsekkäässä yksinäisyydessäsi. Apua on vaikea pyytää, hyvin vaikeata antaa.

Ari Haasio: Hikikomorit. Avain 2018.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt