Varhainen stressi jättää aivoihin pysyvän jäljen, joka voi toimia depressioon altistavana tekijänä. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Varhainen stressi ja masennus yhteydessä unihäiriöihin

Varhaisessa vaiheessa elämää koettu stressi jättää aivoihin pysyvän molekyylijäljen, joka vaikuttaa uneen.

Lisäksi varhain alkavassa masennuksessa nähdään unen mikro- ja makrotasolla muutoksia, jotka korreloivat masennuksen vakavuuden kanssa.

Masennukseen liitetään usein varhaisen kehityksen aikainen stressi, univaikeudet ja hermoston plastisuuden muutokset, mutta näiden tekijöiden ja depression suhde tunnetaan huonosti.

Olena Santangeli tarkasteli väitöstutkimuksessaan masennuksen ja unihäiriöiden välisiä yhteyksiä keskittyen varhaiseen kehitykseen. Hän tarkasteli muun muassa aivojen molekyylitason mekanismeja eläinmallien avulla ja unihäiriöiden esiintymistä varhaisessa depression vaiheessa teini-ikäisillä pojilla.

Varhaisen stressin vaikutusta myöhempään unen kehitykseen Santangeli tutki käyttämällä uutta stressimallia, jossa rotan poikaset vaihdettiin eri emoille.

Tuloksista ilmeni, että varhaisen kehityksen aikainen stressi ei näy masennuskäyttäytymisenä varhaisnuoruudessa tai aikuisena, mutta se aiheutti merkittäviä muutoksia erityisesti REM-uneen. REM-unijaksojen lukumäärä ja pituus olivat lisääntyneet. Aivoissa havaittiin myös molekyylitason muutoksia.

– Varhainen stressi jätti siis aivoihin pysyvän jäljen, joka voi toimia depressioon altistavana tekijänä, Santangeli kertoo väitöstiedotteessaan.

Unen häiriöitä varhain alkaneessa masennuksessa mitattiin polysomnografilla, joka mittaa unen mikro- ja makrorakennetta.

– Totesimme, että masentuneilla pojilla hidasaaltouni ja sen normaali purkautuminen oli madaltunut. Madaltuman suuruus korreloi masennuksen vakavuuden kanssa, Santangeli sanoo.

Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että unen häiriöillä ja masennuksella voi olla yhteisiä säätelymekanismeja.

– Yhteenvetona voidaan todeta, että varhain koettu stressi jättää aivoihin pysyvän molekyylijäljen ja unen häiriöt näyttävät olevan herkin mittari varhaisen stressin vaikutuksien toteamisessa. Varhain alkavassa masennuksessa nähdään unen sekä mikro- että makrotasolla muutoksia, jotka korreloivat masennuksen vakavuuteen, Santangeli summaa.

M.Sc. Olena Santangelin väitöskirja Sleep and depression: developmental aspects and molecular mechanisms tarkastetaan 20. huhtikuuta Helsingin yliopistossa

Kommentit