Verkkouutiset

1200 sivua näpertelyä sotesta

BLOGI

Keitä jatkossa hoidamme ja millä intensiteetillä?
Ville Väyrynen
Ville Väyrynen
Erikoislääkäri, Gastrokirurgi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Alkukesästä saatiin jälleen yksi sosiaali- ja terveydenhuollon lakiluonnos lausuntokierrokselle. Ensivaikutelmaksi tämänkertaisesta hahmotelmasta jäi runsaat puitteet epäselvällä sisällöllä. Rahoitusteknisiin ratkaisuihin, maakuntalainsäädäntöön ja kiinteistöpolitiikkaan löytyi varsin seikkaperäiset askelmerkit. Toiminnallisen sisällön osalta tyydyttiin lähinnä itsestäänselvyyksiin, avaamatta niitä juurikaan muutamaa sanaa enempää.

Terveydenhuoltomme uudistusprosessissa ollaankin käymässä mammuttimaiseen lainsäädännölliseen projektiin, joka pitää sisällään uudet valtakunnalliset vaalit, hallinto-organisaation ja verotusportaan ilman varsinaista vaikutusta toiminnan sisältöön.

Suunniteltu malli ei myöskään pidä sisällään terveydenhuollon kustannusnousua hillitseviä elementtejä. Hoitotakuu, hoitajamitoitus, ilta-/viikonloppuvastaanotot ja itsessään varsin epätarkoituksenmukainen sotealueiden määrä tulevat lisäämään huomattavasti terveydenhuollon kustannuksia. Raskaan päivystyksen ja raskaan elektiivisen toiminnan erottaminen toisistaan tulee johtamaan väistämättä ongelmiin resurssien jakautumisen suhteen.

Kun tähän lisätään voimakkaasti ikääntyvä väestö ja esimerkiksi sitä kautta yleistyvät tapaturmat, sydän- ,verisuoni- , muisti- sekä syöpäsairaudet ja näiden alati kehittyvät hoitomuodot yhdistettynä entistä kalliimpiin lääkkeisiin, etenemme kohti tilannetta, jossa terveydenhuoltomme kustannukset tulevat kasvamaan räjähdysmäisesti. Näiden mainittujen tekijöiden rinnalla sinänsä tärkeät ehkäisevä työ, hoitoketjut ja moniammatillisuus ovat taloudellisessa mielessä hyödyllistä mutta riittämätöntä kosmeettista näpertelyä.

Jos tavoitteena on säilyttää entisen tasoinen erinomainen julkinen terveydenhuoltomme edes suunnilleen nykyisen tasoisin taloudellisin panostuksin, tarvitaan vastaukset muutamaan kysymykseen, kiireisimpänä näistä terveyskeskuslääkärin työn arvostus ja vetovoima. Yhden sanan korjattavia ongelmakohtia löytyy useita: johtaminen, kuormitus, tutorointi, byrokratia, koulutus, tietojärjestelmät ja työnhallinta näin esimerkkeinä.

Tätä kirjoittaessa huomiselle maanantaille Jyväskylässä on yhteensä 109 vapaata yleislääkärin aikaa kolmella eri yksityisellä tuottajalla samalla, kun perusterveydenhuolto saa hyvässä lykyssä annettua ensimmäisen ajan parin viikon päähän. Tätä vasten on hankala ymmärtää julkisuudessakin toistuvasti esitettyä ajatusta lääkäripulasta. Yleistyneen pulan sijaan on syntynyt epätasapaino lääkäriresurssiemme jakaantumisessa. Syyttävää sormea ei kuitenkaan kannata suunnata yksityisen sektorin suuntaan. Siellä on ilmeisimmin onnistuttu työhyvinvoinnin suhteen paremmin kuin julkisella puolella.

Seuraavat kysymykset ovatkin hankalampia, etenkin poliittisesti. Nelivuotiset vaalikaudet jäänevätkin kerta toisensa jälkeen liian lyhyiksi, jotta saisimme vastaukset ajoissa. Keitä jatkossa hoidamme ja millä intensiteetillä? Paljonko olemme valmiita panostamaan rahallisesti laadukkaaseen elinvuoteen? Mitkä vaivat kuuluu hoitaa julkisrahoitteisesti? Toimiiko työterveyshuolto tällä hetkellä sille alun perin ajatellun tehtävänkuvan mukaisesti? Voisimmeko saada panostetuilla miljardeilla edes auttavasti toimivia tietojärjestelmiä? Nämä ovat kysymykset joihin vastaamalla pystymme hahmottamaan terveydenhuoltomme lähivuosikymmenten suunnan. Olisi ensiarvoisen tärkeää löytää vastaukset vielä kun liikkumavaraa löytyy. Yksin it-puolelle poltettavat eurot pitävät huolen, ettei sitä löydy loputtomasti.

Julkinen terveydenhuolto ei tule koskaan tuottamaan taloudellista voittoa järjestäjälleen, eikä sen pidäkään. Tuotos mitataan esimerkiksi sydän- ja äiti-lapsikuolleisuutena, syövän hoidon tuloksina, eliniän odotteena, neuvolatoimintana ja diabetespotilaiden säästyneinä alaraajoina. Tilastoja katsoessa näkee, että pärjäämme varsin hyvin. Nyt pitää miettiä miten pystyisimme jatkamaan tällä hyvällä tiellä, siedettävästi nousevin kustannuksin. Hallituksen soteluonnos ei anna tähän vastausta. Mitä tahansa teemmekin, tulokset eivät näy neljässä vuodessa, valitettavasti.

 

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)