Verkkouutiset

Yle: Ilman ansiosidonnaista työttömyysturvaa jää yli 70000 työtöntä

Selvityksessä ehdotetaan, että Kelan maksama peruspäiväraha muutettaisiin ansiosidonnaiseksi etuudeksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan siirtyminen lisäisi työttömien välistä yhdenvertaisuutta ja yksinkertaistaisi nykyistä työttömyysturvajärjestelmää, kertoo Yle.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) tilaaman selvityksen työttömyysturvan muuttamisesta on tehnyt Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki.

Tällä hetkellä ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet saavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Selvityksen mukaan ilman ansiosidonnaista jää vuodessa yli 70[nbsp]000 työtöntä. Ammattiyhdistysliike on vastustanut ansiosidonnaisen ulottamista kaikille.

Selvityksessä ehdotetaan eri vaihtoehtoina Kelan maksaman peruspäivärahan muuttamista ansiosidonnaiseksi etuudeksi, pakollista työttömyyskassan jäsenyyttä tai työttömyyskassojen lakkauttamista ja koko työttömyysturvajärjestelmän hallinnoinnin siirtämistä Kelaan.

Työttömyyskassan jäsenyydestä pakollista

Ensimmäisessä vaihtoehdossa järjestelmä säilyisi pääosin ennallaan, mutta Kelan nykyään maksama peruspäiväraha muutettaisiin ansiosidonnaiseksi. Työttömyyskassaan kuuluvien ansiopäiväraha säilyisi ennallaan.

Työttömyyskassan ulkopuolisille maksettava ansiosidonnainen peruspäiväraha olisi noin 5,5 prosenttia ansiopäivärahaa pienempi. Tämä on se osuus ansiopäivärahasta, josta työttömyyskassa keskimäärin vastaa.

Selvityksessä arvioidaan, että uudistus olisi kevyt ja suoraviivainen tapa saavuttaa yhdenvertaisempi työttömyysturvajärjestelmä. Julkisen sektorin menoja uudistus kasvattaisi 247 miljoonalla eurolla.

Toisessa vaihtoehdossa ansiosidonnainen työttömyysturva laajennettaisiin kaikille tekemällä työttömyyskassan jäsenyydestä pakollista. Vuosittaisen tulorajan ylittävillä palkansaajilla olisi velvollisuus liittyä työttömyyskassaan rangaistuksen uhalla. Samalla Kelan maksama peruspäiväraha lakkautettaisiin.

Uudistus olisi suhteellisen suoraviivaista toteuttaa. Pakollinen kassajäsenyys nostaisi työttömyysturvamenojen kokonaismäärää noin 300 miljoonalla eurolla.

Kela ottaisi työttömyysturvan hoitaakseen

Kolmannessa uudistusvaihtoehdossa nykyinen kassajärjestelmä purettaisiin asteittain ja Kela ottaisi työttömyysturvan kokonaisuudessaan hoitaakseen.

Edessä olisi mittava remontti. Nykyjärjestelmässä ansiosidonnaista työttömyysturvaa hallinnoidaan 26 eri työttömyyskassan kautta. Samalla ajettaisiin alas myös Työttömyysvakuutusrahasto TVR:n työttömyysturvaan liittyvät osat ja TVR:n varallisuus siirtyisi Kelan hallintaan.

Työttömyyskassojen jäsenmaksujen kerääminen loppuisi ja palveluntarjoaja vaihtuisi Kelaksi. Ansiosidonnaisen ehdot pysyisivät ennallaan.

Kassamaksujen poistuminen johtaisi siihen, että kassojen nykyisin rahoittama 5,5 prosentin osuus ansiosidonnaisen kustannuksista pitäisi rahoittaa muilla keinoin. Kokonaisuudessaan uudistus heikentäisi julkista taloutta noin 140 miljoonalla eurolla.

Selvityksessä ehdotetaan, että lyhyellä aikavälillä otettaisiin käyttöön ensimmäisenä vaihtoehtona esitelty ansiosidonnainen peruspäiväraha.

Selvitys julkistetaan vasta perjantaina.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)