Brittijournalisti ja Itä-Euroopan asiantuntija Edward Lucas kertoo Svenska Dagbladetin kirjoituksessaan vähälle huomiolle jääneestä tapauksesta.
Venäjän Kaliningradiin Liettuan läpi matkannut venäläinen juna oli elokuun lopulla odottamatta pysähtynyt Kaunasin ulkopuolella. Kaliningradiin menevillä junilla ei ole lupaa pysähtyä.
Paikan lähellä sijaitsee Liettuan tärkein vesivoimalaitos.
”Se oli juuri sen kaltainen epäselvä skenaario, jotka ovat painajaisia sotilassuunnittelijoille. Mitä Nato olisi tehnyt, jos Venäjä olisi vaatinut saada lähettää sotilasinsinöörejä kunnostamaan rikki menneen junan, ja Liettua olisi kieltäytynyt?”, Edward Lucas kirjoittaa.
Hänen mukaansa liettualaiset kiirehtivät eristämään alueen junan ympäriltä.
Lopulta juna kuitenkin jatkoi matkaa eikä vahinkoja tapahtunut, ”paitsi hermoille”.
Edward Lucas yhdistää tapauksen myös Ruotsiin ja Suomeen. Hän kirjoittaa suomalaistenkin hermojen olevan kireällä elokuussa viikon sisällä tapahtuneen kolmen ilmatilaloukkauksen ja heti perään tapahtuneen ympäristöaluksen häirinnän vuoksi. Hän kertoo Ruotsin Gripen- ja Suomen JASSM-ohjuskaupoista sekä Naton isäntämaasopimuksista maiden kanssa.
”Ne eivät huoleta Venäjää. Ajattelu Kremlissä kulkee toista logiikkaa: järjestelmälliset häirinnät heikentävät vastustajan tahtoa vastustaa, erityisesti kun puolustuksen vahvistukset ovat niin kaukana tulevaisuudessa”, kirjoittaja selvittää.
Kremlin omia hermoja pitäisi Lucasin mukaan koetella enemmän. Siksi Puolan pidättämät kaksi Venäjän vakoojaa osoittavat epätavallista mutta tervetullutta tahtoa tuoda venäläisvakoilua julki.
”Viro on viimeisen neljän vuoden aikana saanut kiinni, syyttänyt ja tuominnut vankilaan neljä venäläistä vakoojaa. Suhteellisesti, ottaen huomioon että Viron asukasluku on vain miljoona, on se selvästi paras tulos Natossa – tulos jota muiden maiden pitäisi hävetä, ei vähiten Ruotsin ja Suomen, ja jonka pitäisi saada heidät yrittämään kovemmin”, Edward Lucas kirjoittaa.
