Useat Yhdysvaltain kongressin jäsenet haluavat vastata Venäjän Ukrainassa levittämään propagandaan herättämällä henkiin omat, kylmän sodan aikaiset propagandamenetelmänsä.
Yhdysvaltain edustajainhuoneen ulkomaanasioiden komitean puheenjohtajan Ed Roycen mielestä kylmän sodan aikaisten menetelmien käyttöönotto on tarpeellista, jotta Yhdysvallat voi haastaa Venäjän nopeassa tahdissa kasvavan televisiokanavien, nettisivujen ja internet-trollien levittämän valheellisen informaation määrän.
– Venäjän informaatioarmeija on levittäytynyt televisioon, radioon ja sanomalehtiin ympäri Eurooppaa. Venäjän propagandakoneisto käy ylikierroksilla ja se yrittää horjuttaa demokraattista vakautta ja lietsoa väkivaltaa, Royce toteaa.
– Venäjän propagandakoneisto on mahdollisesti vaarallisempi kuin yksikään armeija, koska mitkään asevoimat eivät voi pysäyttää Venäjää levittämästä valheita ja sabotoimasta Yhdysvaltojen turvallisuuspyrkimyksiä Euroopassa, hän varoittaa.
Yhdysvaltain ulkoministeriö on vedonnut suuriin mediayhtiöihin, kuten Sony Picturesiin, ja pyytänyt apua ”Kremlin lähettämän vääristyneen todellisuuskuvan” peittoamiseksi. Kysymys siitä, kuinka avoimesti Yhdysvaltojen pitäisi lähteä haastamaan Venäjän propaganda jakaa kuitenkin mielipiteitä kongressissa.
Kadri Liik, joka toimii Venäjän ja Itä-Euroopan asiantuntijana Lontoossa sijaitsevassa Euroopan ulkomaansuhteiden valtuustossa kertoo, että esimerkiksi suurin osa Baltian maiden asukkaista, erityisesti venäjänkielisistä vähemmistöistä, saa kaiken tietonsa venäläisistä uutislähteistä.
– Venäjän propaganda on joskus hullua. Toisinaan se väittää niin mahdottomia asioita, että niitä ei usko kukaan, mutta kuitenkin se murtaa yleisön puolustuksen. Venäjän propaganda ei koostu vain valheista neuvostopropagandan tapaan, vaan se on hienostuneempaa. Ikään kuin väkivaltaa mieltä vastaan, Liik kertoo.
Kadri Liikin mielestä on loogista, että venäjänkielinen vähemmistö Baltian maissa osoittaa herkästi sympatiaa Venäjän ulkopolitiikkaa kohtaan. Liikin mukaan se ei kuitenkaan johdu pelkästään propagandasta, vaan myös kasvatuksesta ja koulutuksesta, sillä esimerkiksi monet venäjänkieliset historianopettajat Baltian maissa ovat saaneet koulutuksensa Neuvostoliitossa.
