Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen pääopettaja Jyri Raitasalo arvioi, että Venäjän sotaharjoituksen tarkoitus ei ole valmistella joukkojen lähettämistä Ukrainaan kriisiin.
– Yleisin arvio tilanteesta on, että kyse on perinteisestä sotadiplomatiasta, jolla pyritään osoittamaan valmiutta.
Venäjä ilmoitti keskiviikkona, että se aloittaa suuren sotaharjoituksen lähellä Ukrainan rajaa. Harjoitukseen osallistuvat maa-, meri- ja ilmavoimat. Venäjän apulaispuolustusministeri Anatoli Antonov sanoi Voice of Russian mukaan, että 150 000 miehen harjoitus ei liity Ukrainan tilanteeseen.
Raitasalon mukaan ei kuitenkaan ole sattumaa, että harjoitus järjestetään juuri nyt.
– Aikataulu on kyllä sen oloinen, että kyseessä on Venäjän voiman osoittaminen Ukrainaan.
Raitasalo arvioi, että harjoituksen perimmäistä syytä on vaikea arvioida. Kyseessä ei hänen mielestään ole hyökkäyksen valmistelu.
– Sellaista arvioita ei näillä tiedoilla pysty tekemään.
Hän kuitenkin huomauttaa, että tarvittaessa Venäjä voi toimia nopeasti.
– Jos tulee tarvetta käyttää joukkoja, silloin ne ovat nopeammin saatavissa.
Ukrainan tilanne on erityisen tulehtunut Krimin niemimaalla, jossa enemmistö asukkaista on historiallisista syistä venäläissukuisia. Krimin pääkaupungin Simferpolin parlamenttitalo vallattiin torstaiaamuna, ja valtaajat ovat venäläismielisiä. He nostivat Venäjän lipun rakennuksen katolle.
Venäjällä on Krimillä Mustanmeren laivaston tukikohta. Raitasalon mukaan maalle on tärkeää, että tukikohta pysyy maan hallussa.
– Tukikohdan menettäminen olisi merkittävä symbolinen tappio Venäjälle.
Ukraina on varoittanut venäläisjoukkoja poistumasta tukikohdan alueelta.
Joukko venäläisiä parlamentaarikko matkusti alkuviikolla Krimille. He valmistelevat puuttumista Ukrainan kriisiin ja jopa Krimin liittämistä Venäjään, vaikka Venäjän johto onkin todennut, että maa ei suunnittele tällaista.
– Jos meidän maanmiestemme henki ja terveys ovat vaarassa, me emme pysy sivussa, sanoi kansanedustaja Leonid Slutsky Washington Postin mukaan. Hän johtaa duumassa komiteaa, joka vastaa suhteista entisiin Neuvostoliiton maihin.
