Länsimaat ovat hankalassa tilanteessa. Pakoteruuvin kiristäminen ei tuo ratkaisua Ukrainan kriisiin, mutta toisaalta sotilaallistakaan tukea tuskin voidaan antaa niin paljon, että se lopettaisi taistelut. Näin arvelee maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen majuri Tommi Lappalainen.
– Taistelukentällä tätä ei ratkaista, hän sanoo.
Hän sanoo, että taktista apua länsimaat voivat antaa. Se tarkoittaa sellaista aseapua, jonka turvin Ukrainan armeija voi voittaa yksittäisiä taisteluita separatisteja vastaan.
– Tuki ei silti käännä tilannetta. Se ei saa Venäjää ja separatisteja hyväksymään jotain sellaista, jota ne eivät ole hyväksyneet tähänkään mennessä.
Hänen mukaansa Venäjä voi lisätä omaa tukeaan separatisteille vastaavalla tavalla.
Länsimaista Yhdysvallat haluaa eniten tukea Ukrainan hallitusta aseellisesti. Saksa ja Ranska suhtautuvat siihen selvästi vastahakoisemmin.
– Yhdysvalloissa suurvallan perinteeseen kuuluu, että kriisissä annetaan sotilaallista apua toiselle osapuolelle. EU:ssa ajatellaan toisin, Lappalainen sanoo.
Silti hän uskoo, että Yhdysvalloissakin halutaan ennen kaikkea etsiä poliittista ratkaisua. Tosin sen löytäminen näyttää yhä vaikeammalta.
– Jos länsi antaa aseapua, voi käydä niin, että Venäjä entistä päättäväisemmin pitää kiinni.
Vaikka aseellinen tuki ei ratkaisisi kriisiä, se nostaisi sodan hintaa Venäjälle, Lappalainen muistuttaa.
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen huomauttaa, että lännet aseapua jarruttavat myös Venäjän ydinaseet.
Mariupol ratkaisee
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari arvioi, että rauhanprosessin kannalta avainasemassa on Mariupolin kaupungin kohtalo.
– Jos separatistit ja Venäjä hyökkäävät sinne, Minskin sopimus on kuollut sopimus.
Minskin sopimus viittaa tulitaukosopimukseen, jonka Ukraina, Venäjä, Saksa ja Ranska tekivät Valko-Venäjän pääkaupungissa noin kaksi viikkoa sitten. Heti tulitauon solmimisen jälkeen separatistit valloittivat Debaltseven kaupungin.
Saari muistuttaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin halusi lykätä tulitauon voimaantuloa kymmenellä päivällä. Tämän motiivi oli todennäköisesti se, että separatistit olisivat saaneet lisäaikaa Debaltseven valloittamiseen.
Debaltseven menetyksestä huolimatta Saari uskoo, että tulitauko voidaan saadaan pitäväksi, kunhan separatistit eivät hyökkää Mariupoliin.
Venäjän ja separatistien hyökkäyshaluja vähentää se, että jos Ukraina menettää Mariupolin, länsimaat saattavat aloittaa aseellisen tuen separatisteja vastaan. Britannia on jo luvannut kouluttaa ukrainalaisia, mitä Saari pitää varoitusviestinä Venäjälle.
Lappalainen, Saari ja Kivinen puhuivat torstaina Aleksanteri-instituutin seminaarissa Helsingissä. Tilaisuus kuuluu Russia Hub -verkoston tapahtumiin. Russia Hub on tuore ”osaamisyhteisö”, jonka tavoitteena on koota yhteen Helsingin alueen Venäjä-osaajia.
