Lainsäädännöllä on Solidaarisuuden mukaan suuri merkitys silpomisen vastaisessa työssä, mutta pelkkä laki on osoittautunut Keniassa riittämättömäksi.
– Laki ei riitä suojelemaan kansalaisia maassa, jossa oikeusjärjestelmä ei toimi ja korruptio on merkittävä haaste. Lisäksi lain toimeenpanoon ei yksinkertaisesti ole resursseja, kertoo Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö Milla Mäkinen järjestön tiedotteessa.
Solidaarisuuden mukaan keskimäärin 27 prosenttia naisista joutuu ympärileikkauksen eli sukuelinten silpomisen uhriksi. Nyanzan läänissä asuvassa Kisii-yhteisössä jopa noin 96 prosenttia tytöistä silvotaan siirtymäriittinä naiseuteen.
Mäkinen kertoo, että lainsäädännöllä on ollut huolestuttava vaikutus. Yhä nuoremmat tytöt joutuvat ympärileikattavaksi.
– Tyttölapset eivät pysty vastustamaan väkivaltaa tai esimerkiksi karkaamaan perheensä luota, kuten nuoret naiset pystyvät, Mäkinen toteaa.
Haasteena lain toteutumiselle on myös tiedon epätasainen leviäminen.
– Esimerkiksi Kegogissa tekemässämme kyselyssä kävi ilmi, että 33 prosenttia naisista tiesi silpomisen kieltävän lain olemassaolosta, miehistä ei yksikään, kertoo Mäkinen.
Paikallisten yhteisöjen oman osaamisen tukeminen on Solidaarisen mukaan osoittautunut Somalimaassa toimivaksi menetelmäksi silpomisen vastaisessa työssä. Ratkaisut syntyvät paikallisissa yhteisöissä niiden omilla ehdoilla.
Nyt tätä menetelmää jalkautetaan Keniaan. Silpomisen vastaisen työn suunnittelee ja toteuttaa kolme kenialaista kansalaisjärjestöä Nyanzan läänissä. Järjestöt alkavat helmikuussa kouluttaa vapaaehtoisia, jotka sitten vaikuttavat omissa yhteisöissään silpomisen lopettamiseksi.
Ensi lauantaina helmikuun 6. päivä vietetään kansainvälistä tyttöjen ympärileikkauksen vastaista päivää.
