Ukrainan tapahtumia seurattiin läntisissä tiedotusvälineissä kiivaasti vielä joitakin kuukausia sitten. ISIS-järjestön vastainen taistelu, Venäjän sotilaallinen väliintulo Syyriassa ja Euroopan siirtolaisaalto ovat kuitenkin varastaneet viime aikoina palstatilan.
Miksi Ukraina on unohtunut?
– Ukraina on jäänyt katveeseen pitkälti sen takia, ettei siellä ole ollut vähään aikaan mitään suurta tapahtumaa, toteaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari.
Vaikka Itä-Ukrainassa onkin nähty viimeisen parin viikon aikana uusia väkivaltaisuuksia, ei alueen perustila ole muuttunut Saaren mukaan olennaisesti mihinkään suuntaan. Hauraan tulitauon pohjana toimii Minskin sopimus, jonka ehtoja on toteutettu puolin ja toisin pitkin hampain.
– Suurin osa asiantuntijoista ja myös moni paikallisista on sitä mieltä, ettei sopimus tule todennäköisesti koskaan toteutumaan, Saari arvioi.
Hänen mukaansa todennäköisin vaihtoehto Ukrainassa on jäätynyt konflikti ja Minskin prosessin jähmettyminen. Tämän puolesta viestittää Venäjänkin toiminta.
Tavoitteena heikko Kiova
Ukraina on sitoutunut tekemään vuoden loppuun mennessä perustuslaillisia muutoksia, joilla muun muassa lisättäisiin separatistialueiden itsehallintoa. Sinikukka Saaren mukaan Venäjä ei ole kuitenkaan kiirehtinyt muutosten toteuttamista vaan päinvastoin ollut valmis jatkamaan aikarajoja.
Hän ei usko muidenkaan uudistusten, kuten esimerkiksi Ukrainan ja Venäjän välisen rajan täyden kontrollin siirtämisen Ukrainalle, tapahtuvan sovittujen aikataulujen puitteissa.
– Jäätynyt konflikti ja se, että Itä-Ukrainan alueiden status jää auki hamaan tulevaisuuteen, on varmasti Venäjän intresseissä. Se ei ole kuitenkaan ainut tavoite. Esimerkiksi Georgiassa se oli ehkä tarpeeksi, Saari toteaa.
Georgia menetti vuonna 2008 käydyn lyhyen konfliktin seurauksena Etelä-Ossetian ja Abhasian separatistialueiden hallinnan Venäjälle.
Molemmat alueet ovat sen jälkeen olleet käytännössä Venäjän asevoimien hallinnassa. Venäjä on tunnustanut niiden itsenäisyyden, mutta kansainvälinen yhteisö pitää niitä osana Georgiaa.
Saaren mukaan Venäjälle ei kuitenkaan vielä riitä se, että Itä-Ukrainan separatistialueet pysyvät Kiovan ulottumattomissa. Venäjä tahtoo sananvaltaa myös Kiovan politiikkaan.
– Kiovan hallinto halutaan pitää todella heikkona. Epävakauden lisääminen Ukrainassa on Venäjän agendalla riippumatta siitä, mikä näiden alueiden tilanne on.
