Saksan vihreiden heikko menestys maan väkirikkaimman osavaltion vaaleissa Nordrhein-Westfalenissa kaksi viikkoa sitten ja gallupeissa hupeneva kannatus ovat saaneet vihreät jo riitelemään julkisesti keskenään.
Stern-lehden julkaisema Statistan kysely paljastaa, mitkä äänestäjien mielestä ovat vihreiden politiikan suurimpia ongelmia.
Eniten mainintoja kyselyssä sai väite, että Saksan vihreillä ”ei ole tärkeissä kysymyksissä kuten pakolaispolitiikassa tai taistelussa terrorismia vastaan mitään ratkaisuja”. Kyselyyn vastanneista 37 prosenttia mainitsi tämän syyksi vihreiden heikkoon tilanteeseen.
Kolmasosa saksalaisista on sitä mieltä, että vihreät ”haluavat liian monissa kysymyksissä säännellä turhan vahvasti kansalaisten arkipäivää”. Samoin kolmasosa on sitä mieltä, että vihreillä ei ole yhtään kyvykästä poliitikkoa.
Vihreiden kriisi on ollut Saksassa puheenaihe 14. toukokuuta järjestettyjen Nordrhein-Westfalenin osavaltiovaalien jälkeen, joissa vihreiden kannatus putosi edellisvaaleihin nähden viidellä prosenttiyksiköllä 6,4 prosenttiin. Osavaltion vaaleja on pidetty keskeisenä suunnannäyttäjänä ennen syyskuun liittopäivävaaleja.
Vihreiden tilanne on aiheuttanut myös julkista kinaa puolueen merkkihahmojen kesken.
Baden-Württembergin vihreä ministeripresidentti Winfried Kretschmann totesi taz.de:n haastattelussa, että osavaltiovaalien opetus on se, että ”radikaalisuutta ei pitäisi sotkea merkityksellisyyteen”. Hän arvosteli sitä, että osavaltion vihreät ottivat agendalleen Afganistaniin pakkopalautettavien hylätyn hakemuksen saaneiden turvapaikanhakijoiden asian. Osavaltion vihreät olisivat halunneet estää pakkopalautukset, vaikka osavaltiolla ei ole toimivaltaa asiassa.
Kretschmann on yksi vihreiden tunnetuimmista ja arvostetuimmista poliitikoista ja ensimmäinen vihreä osavaltion ministeripresidentti. Hän edustaa puolueen maltillista, talousliberaalia siipeä.
Kretschmannin arvostelu sai vihreiden ihmisoikeuspoliitikkona tunnetun parlamentaarikon Volker Bekcin toteamaan Twitterissä, että ”yksi törppö vähättelee taistelua ihmisoikeuksien puolesta” viitaten Kretschmanniin.
Ongelmat vihreissä eivät näytä vähenevän, kun kesäkuussa puolueen pitäisi hyväksyä yhteinen vaaliohjelma puoluekokouksessaan. Puolueen kärkiehdokkaat ovat puolueen toinen puheenjohtaja Cem Özdemir ja Katrin Göring-Eckardt. Molemmat kuuluvat puolueen Realo-siipeen eli maltillista reaalipolitiikkaa ajavaan siipeen. Kärkiehdokkaat ovat ehdokkaita, joita puolue esittää ministereiksi tai muille kärkipaikoille vaalien jälkeen edustavat molemmat
Musta-keltaisen hallituksen todennäköisyys kasvaa
Saksassa järjestetään liittopäivävaalit eli parlamenttivaalit 24. syyskuuta. Keskusta-oikeistolaista CDU:ta edustava liittokansleri Angela Merkel pyrkii vaaleissa neljännelle kanslerikaudelleen.
Tuoreimman tiistaina julkaistun Spiegel Onlinen puoluekannatusmittauksen mukaan CDU:n ja sen baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n koalitio saa 37,7 prosentin kannatuksen. CDU-CSU on kasvattanut kannatustaan tasaisesti maaliskuun lopusta lähtien.
Samanaikaisesti sosialidemokraattisen SPD:n kannatus on pudonnut nyt 26,6 prosenttiin. Kolmanneksi suurimman kannatuksen saa vasemmistopuolue Die Linke 8,7 prosentilla. Nationalistipuolue AfD:n kannatus on pudonnut alkuvuoden yli 10 prosentin lukemista 7,7 prosenttiin.
Liberaalipuolue FDP:n kannatus on viime aikoina ollut selvässä nousussa ja on nyt 7,7 prosenttia. Vihreiden kannatus on 7,1 prosenttia.
FDP:n kannatusnousu yhdessä CDU-CSU:n vahvistuvan kannatuksen kanssa on tehnyt niin sanotusta musta-keltaisen CDU-CSU:n ja FDP:n muodostaman oikeistolaisen hallituskoalitiosta varteenotettavan vaihtoehdon liittopäivävaalien jälkeen. Tällä hetkellä CDU-CSU:n hallituskumppanina on SPD, mutta kummatkaan hallituspuolueet eivät hae vaaleissa jatkoa nykyiselle suurelle koalitiolle.
Vielä kuukausi sitten musta-keltaista oikeistokoalitiota ei pidetty edes mahdollisena. Liberaalipuolue FDP teki Nordrhein-Westfalenin osavaltiovaaleissa historiansa kovimman tuloksen 12,6 prosentin kannatuksella – ja puolueen kannatus on sen jälkeen lähtenyt liittovaltion tasollakin selvään nousuun. Neljä vuotta sitten FDP putosi liittopäiviltä kokonaan, koska sen kannatus ei ylittänyt viiden prosentin äänikynnystä.
