Selvityksen mukaan Venäjän hyökkäys Ruotsia vastaan on epätodennäköinen. Se tulisi kyseeseen skenaariossa, jossa Venäjä hyökkäisi Baltian maihin. Kaikki Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua ovat jo Naton jäseniä.
Tässä skenaariossa Ruotsi joutuisi mukaan konfliktiin jo ennen kuin hyökkäys Baltian maita vastaan alkaisi. Selvityksen kirjoittaneen Krister Bringéuksen mukaan Venäjän armeijan pitäisi hyökätäkseen Baltian maihin sijoittaa S-400-ilmatorjuntajärjestelmät strategisiin sijainteihin Ruotsissa ja mahdollisesti myös Suomessa niin, ettei Nato ehtisi reagoida. Tähän tarkoitukseen Ruotsille kuuluvan Gotlannin saari on sijainniltaan otollisin. Venäjä pyrkisi sulkemaan ilmatilan niin, että se pystyisi estämään Nato-maiden sotilaallisen avun Baltialle.
Nato vastaisi tähän vastaoperaatiolla riippumatta siitä, onko Venäjä jo ottanut Baltian alueen haltuunsa. Tästä seuraisi alueellinen sota, jolla olisi globaaleja mittasuhteita. Niin kauan kuin Ruotsi pysyy Naton ulkopuolella, tämä tapahtuu ilman yhteistä operaatioiden hallintaa.
Selvityksessä arvioidaan kuitenkin, että Naton keskinäisen puolustuksen velvoite eli viides artikla on riittävä torjumaan Venäjän mahdollisen hyökkäyksen Baltiaan.
Bringéuksen raportin ideana ei ole antaa suositusta Ruotsille Nato-jäsenyydestä. Hän tulee kuitenkin siihen johtopäätökseen, että yhteinen kyky torjua konflikteja kasvaisi, jos Ruotsi liittyisi puolustusliittoon. Selvityksessä todetaan myös, että Nato-jäsenyys voisi johtaa kasvavaan sotilaalliseen varustautumiseen Itämeren alueella ja synnyttää poliittisen kriisin suhteissa Venäjän kanssa. Tässä Ruotsin Nato-selvitys tulee samaan lopputulokseen kuin Suomen Nato-selvitys.
