Ruotsin oikeistopuolueiden on määrä kertoa tänään, aikovatko ne esittää epäluottamuslausetta vasemmistohallitusta tai sen ministereitä vastaan. Ruotsin oikeistoallianssi on kutsunut maan tietovuotokohun keskiöön joutuneet ministerit parlamentin valiokuntien kuultavaksi kesken istuntotauon sekä sanonut ilmoittavansa kuulemisten jälkeen, mihin toimiin allianssi asiassa ryhtyy.
Jos koko oikeistoallianssi päätyy epäluottamuslauseen kannalle, on hyvin todennäköistä, että ainakin osa Ruotsin nykyisistä ministereistä joutuu jättämään tehtävänsä. Pääministeri Stefan Löfvenin hallituksella on maan parlamentissa takanaan selvä vähemmistö.
Populistipuolue ruotsidemokraatit on jo ilmoittanut vaativansa ministerieroja. Jos Löfven ei itse erota ministereitään, ruotsidemokraatit aikoo esittää epäluottamuslausetta Löfvenille ja siten koko hallitukselle, puolueen kansanedustaja Paula Bieler kertoo SVT:lle. Ruotsidemokraattien kovan linjan arvioidaan lisäävän painetta epäluottamuslauseeseen myös oikeistoallianssissa.
Bielerin mukaan Löfvenin tulisi antaa lähtöpassit sisäministeri Anders Ygemanille, puolustusministeri Peter Hultqvistille ja infrastruktuuriministeri Anna Johanssonille. Johansson vastaa tietovuodon lähteenä olevan Ruotsin liikenneviraston toiminnasta. Ygemania ja Hultqvistia taas syytetään tapahtuneen salailusta.
Löfven järjesti eilen lehdistötilaisuuden, jossa hän selvensi tapahtunutta ja kertoi luottavansa ministereihinsä. Selitykset eivät kuitenkaan vakuuttaneet kriitikoita.
Myös oppositiosta käsin Löfvenin demarijohtoista hallitusta tukeva vasemmistopuolue harkitsee edelleen epäluottamuslausetta yhtä tai useampaa ministeriä vastaan. Erityisen ihmeissään puolue on puheenjohtaja Jonas Sjöstedtin mukaan siitä, että infrastruktuuriministeri Johansson ei ole ollut tietoinen tietovuodosta.
– Se, että vastuunalainen ministeri ei tiennyt mitä hänen sektorillaan tapahtuu, ei herätä lainkaan luottamusta, Sjöstedt sanoi SVT:lle.
– Mielestäni emme ole saaneet vielä tarpeeksi selvennystä asiaan ja siksi en voi sanoa, että epäluottamuslause olisi poissuljettu.
Ruotsissa epäluottamuslauseäänestykset ovat erittäin harvinaisia. Oikeistoallianssi on viimeksi esittänyt epäluottamusäänestystä vuonna 2002 ja vasemmistopuolueet vuonna 1980, eikä yksikään epäluottamuslause ei ole saanut taakseen parlamentin enemmistöä.
Taustalla epäonnistunut ulkoistus
Ruotsissa koko heinäkuun velloneessa tietovuotoskandaalissa on kyse maan liikennevirastossa vuonna 2015 tehdyistä viraston ulkoistuksista, jotka toteutettiin vastoin Ruotsin tietoturvalakeja. Viraston ylläpitämiin rekistereihin liittyneiden ulkoistusten myötä arkaluontoisia tietoja päätyi Ruotsin ulkopuolelle Itä-Euroopan maihin, joissa niitä pääsivät käsittelemään henkilöt, joilla ei ollut tarvittavia turvaluokituksia.
Virheen seurauksena tavallisten ruotsalaisten tietoja on voinut joutua vääriin käsiin, mikä on altistanut ihmisiä esimerkiksi identiteettivarkauksille. Myös Ruotsin turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittistä tietoa on ollut lehtitietojen mukaan vailla tarpeellista suojausta.
– Tämä on lähes sama asia, kuin jos tiedot olisi suoraan julkistanut, sanoo turvallisuusjohtaja Ann-Marie Eklund Löwinder Ruotsin internetsäätiöstä SVT:lle.
Eklund Löwinder viittaa lausunnollaan erityisesti siihen, että tiedot ovat olleet helposti ulkomaisten tiedustelupalveluiden saatavilla.
Liikenneviraston pääjohtaja Jonas Bjelfvenstam sanoi eilen lehdistötilaisuudessa, että tapaus on vakava eikä virheitä voi hyväksyä, mutta todellisista turvallisuusuhkista ei ole tietoa.
– Olemme ryhtyneet lukuisiin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, hän sanoi.
Myöskään Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydénin mukaan vuodolla ei ole ollut suoraa vaikutusta puolustusvoimien toimintakykyyn.
Ministeri ei tiennyt, toisia syytetään salailusta
Liikenneviraston virkavirheestä syntynyt skandaali on paisunut suuremmaksi, kuin vielä hetki sitten osattiin odottaa, vaikka varsinaiset vahingot näyttävät jäävän ensitietoja pienemmiksi.
Istuvan hallituksen asemaa heikentää erityisesti se, että tieto ei ole kulkenut hallituksen sisällä, ja virastosta vastaava ministeri Johansson sekä pääministeri Löfven saivat tiedon vuodosta vasta tämän vuoden tammikuussa. Sisäministeri Yngman ja puolustusministeri Hultqvist tiesivät kuitenkin tapahtuneesta jo vuoden 2016 alkupuolelta asti.
Lisäksi ihmetystä on herättänyt se, miksi vuodosta ei kerrottu julkisuuteen. Hallitusta on syytetty jopa tapahtuneen peittelystä.
Löfvenin kannalta kiusallista on ollut myös tietojen tulo julki asteittain läpi heinäkuun, jolloin skandaali on pysynyt tasaisesti pinnalla. Itse tietovuodon sijaan keskustelu näyttääkin nyt kääntyvän kohti hallituksen huonoa keskinäistä viestintää ja kykyä selviytyä skandaaleista. Myös Löfvenin kykyä toimia pääministerinä on kyseenalaistettu.
– Kutsun tätä tuplahaaveriksi. Kyseessä on haaveri liikennevirastossa, mutta myös haaveri Ruotsin hallituksessa. Stefan Löfven esittää erittäin kummallisen näkemyksen johtajuudesta ja vastuusta kun hän sanoo olevan okei, että ministerit, joilla on ollut tieto riskistä valtion turvallisuudelle, eivät ole kertoneet hänelle tietojaan. Se on valtavan huomionarvoista, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Ebba Busch Thor sanoo Expressenille.
