Maaliskuun ensimmäisenä päivänä Ruotsissa astuu voimaan uusi laki, jonka mukaan kaikkien kuntien on otettava vastaan pakolaisia.
Asiasta on keskusteltu useita vuosia. Ongelma on ollut se, että jotkin kunnat ovat ottaneet pakolaisista suuren vastuun kun taas toiset eivät ollenkaan.
Viime syksynä hallitus ja porvaripuolueet pääsivät asiasta sopuun ja linjasivat, että kaikkien kuntien on otettava vastaan pakolaisia. Ruotsin Maahanmuuttovirasto toivoo, että lain voimaantulon myötä reilu 21 000 pakolaista saadaan sijoitettua kuntiin tänä vuonna.
Pakolaisten määrän kussakin kunnassa tulee ratkaisemaan pääasiassa kunnan koko sekä se, kuinka paljon pakolaisia sinne on aiemmin tullut. Lisäksi se vaikuttaa, millaiset työllistymismahdollisuudet alueella on.
Esimerkiksi Vellingen kunta on yksi niistä, joihin ei aiemmin ole tullut pakolaisia Maahanmuuttoviraston kautta. Nyt kunnan pitää ottaa vastaan 159 pakolaista. Kuntaan on tätä varten palkattu kaksi virkamiestä.
– Reaktiot ovat sekavat. On niitä, joiden mielestä on hyvä, että Vellinge ottaa nyt vastaan pakolaisia ja auttaa heitä. Mutta on myös niitä, jotka suhtautuvat asiaan skeptisesti ja ovat huolestuneita, kertoo Vellingen kunnallisneuvos Carina Wutzel SVT:lle.
Vellingessä on asuntopula, joten ensimmäiset pakolaiset sijoitetaan kunnan omistamiin tyhjiin omakotitaloihin sekä kunnan vuokraamaan mökkikylään. Useat muut kunnat ympäri maan ovat suunnitelleet rakentavansa moduulitaloja.
Vellingen työmarkkinatilanne on sen sijaan parempi kuin asuntotilanne. Työpaikkoja löytyy hotelli- ravintola- ja palvelualoilta.
SVT kysyy haastattelussaan Carina Wutzelilta sitä, miten hän arvioi että tilanne tulee sujumaan. Hän kertoo miettivänsä sitä itsekin.
– Meille ei tule mistään lisää asuntoja, vaikka pakkolaki astuukin nyt voimaan. Toivottavasti ratkaisemme asian jotenkin, hän toteaa.
