Mielipidemittausten mukaan keskustaliberaalilla En Marche! (Liikkeelle!) -listallaan kampanjoivaa entistä talousministeriä Emmanuel Macronia äänestäjät ovat pitäneet presidentinvaalien voittajana.
Mielipidetiedusteluiden tausta-aineistosta kuitenkin paljastuu, että Macronin äänestäjät ovat hyvin epävarmoja kannastaan.
Keskiviikkona julkaistun BVA:n Orangelle tekemän mielipidemittauksen mukaan Macronin kannattajista 58 prosenttia saattaa edelleen muuttaa mieltään. Varmimpia sen sijaan ovat nationalistisen Kansallisen Rintaman (Front National) ehdokkaan Marine Le Penin ja keskusta-oikeistolaisen tasavaltalaispuolueen (Les Républicains) ehdokkaan François Fillonin kannattajat. Le Penin äänestäjistä 75 on valintansa tehnyt, eikä aio muuttaa mielipidettään. Fillonia aikoo ehdottomasti äänestää 73 prosenttia niistä, jotka ovat hänen kannallaan. Samat havainnot toistuvat muissakin mittauksissa.
Le Pen näyttäisi näillä näkymin pääsevän presidentinvaalien toiselle kierrokselle joka tapauksessa. BVA:n kannatusmittauksessa hänen kannatuksensa on 27,5 prosenttia. Macronin kannatus on 21 prosenttia ja Fillonin kannatus 19 prosenttia. Saman suuntaisia tuloksia ovat antaneet kaikki mielipidemittaukset.
Perusteellisimmat mielipidemittauksen taustat on Sciences Po -yliopiston Cevipof-tutkimuslaitoksen ja Ipsosin yhteisessä tutkimuksessa. Se paljastaa myös, suhtautuvatko äänestäjät ehdokkaaseen positiivisesti vai negatiivisesti.
Inhotuin ehdokas on Marine Le Pen. Tutkimuksessa kysyttiin asteikolla nollasta kymmeneen, arvostaako ehdolla olevaa henkilöä vai eikö pidä ehdokkaasta lainkaan. 53 prosenttia äänestäjistä antaa Le Penille nollan tai ykkösen, mikä tarkoittaa, että ei pidä henkilöstä lainkaan. Pienpuolueiden ehdokkaita lukuun ottamatta toiseksi inhotuin ehdokas on Fillon, jolle 50 prosenttia antaa nollan tai ykkösen.
Sosialistipuolueen presidenttiehdokkaaseen, entiseen opetusministeriin Benoît Hamoniin suhtautuu erittäin negatiivisesti 33 prosenttia äänestäjistä ja Macroniin 28 prosenttia äänestäjistä. Macron erottuu joukosta selvästi pidetyimpänä ehdokkaana.
Sama tulos näkyy myös äänestyspotentiaalissa. 61 prosenttia äänestäjistä ei olisi valmis äänestämään Le Peniä (äänestystodennäköisyys 0–3 asteikolla nollasta kymmeneen). Fillonin tulos on vielä huonompi: 68 prosenttia ei olisi valmis äänestämään häntä. Macronin kohdalla luku on selvästi pienin, 47 prosenttia.
Bayrou luopui leikistä
Presidentinvaalien lopputuloksen kannalta eniten merkitystä on sillä, kuka pääsee Le Peniä vastaan toiselle kierrokselle, ja onko Le Penillä mahdollisuuksia voittaa vaalien toista kierrosta.
Toiselle kierrokselle pääsystä käydään kova taistelu. Aiemmin jopa Le Penin edellä ensimmäisen kierroksissa ollut Fillon on pudonnut taistelemaan kakkospaikasta, kun hänen vaimonsa kerrottiin nauttivan julkisen sektorin maksamasta palkasta ilman, että hän olisi tehnyt töitä.
Macron taas oli jonkin aikaa selvästi kakkospaikassa kiinni, kunnes hän onnistui suututtamaan oikeistolaista äänestäjäkuntaa sanomalla Ranskan siirtomaa-aikaa Afrikassa rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Vasemmiston hän taas suututti pahoittelemalla sitä, miten leimaavasti presidentti François Hollanden kampanja oli kohdellut tasa-arvoisen avioliittolain vastustajia.
Keskiviikkoiltana Macron kuitenkin taas otti merkittävän askelen kohti kakkossijaa. Keskustalaisen MoDemin puheenjohtaja ja kolminkertainen presidenttiehdokas François Bayrou päätti luopua ehdokkuudestaan Macronin hyväksi.
Macron on entinen sosialisti, virkamies ja investointipankkiiri, mutta kampanjoi nyt liberaalilla ja EU-myönteisellä agendalla. Hän kerää mielipidemittausten tausta-aineistojen mukaan ääniä tasaisesti sekä vasemmalta että oikealta, mikä on hänelle etu. Le Penin ja Fillonin äänet rajoittuvat pelkästään oikeistoäänestäjiin ja sosialistipuolueen ehdokkaan Hamonin äänet taas pelkästään vasemmistoon.
Vasemmisto voi yhdistyä
Sosialistien Hamon on käynyt keskusteluita laitavasemmistolaisen La France Insoumise (Kapinallinen Ranska) -listan ehdokkaan Jean-Luc Mélanchonin sekä vihreiden ehdokkaan Yannick Jadot’n kanssa voimien yhdistämisestä yhden ehdokkaan, käytännössä Hamonin, taakse.
Hamonin kannatus oli torstaina julkaistussa BVA:n mittauksessa 17 prosenttia.Mélanchonin kannatus jää 10,5 prosenttiin. Jadot’n kannatus on pyörinyt 1–2 prosentissa, mutta jos merkittävä osa Mélanchonin äänistä siirtyisi Hamonille, hänellä voisi olla mahdollisuuksia toiselle kierrokselle.
Voimien yhdistämisen muuttaisi pelitilannetta, sillä Hamonilla on tutkimusten mukaan vahva äänestäjäpotentiaali kaikkien vasemmistolaisten äänestäjien keskuudessa. Hamon nousisi tuossa tapauksessa vahvasti taistelemaan kakkospaikasta.
Mielipidemittauksissa ei ole toistaiseksi kysytty, kumpaa vastaajat äänestäisivät, jos vastakkain olisivat Hamon ja Le Pen. Osviittaa antaa Cevipof/Ipsosin tutkimus, jonka perusteella Hamonin äänestäjäpotentiaali on Le Peniä parempi. Macronin äänestäjillä olisi valmiutta siirtyä Hamonin taakse, mutta hyvin vähän Le Penin taakse.
Kaikki mielipidemittaukset osoittavat, että sekä Fillon että Macron voittaisivat Le Penin melko selvästi toisella kierroksella. Macron voittaisi Le Penin tuoreimman Opinionwayn mittauksen mukaan 59 prosentilla 41 prosenttia vastaan. Fillon voittaisi Le Penin 58 prosentilla 42 prosenttia vastaan. Vastaavia lukuja ovat toisen kierroksen projektioissa antaneet kaikki tutkimuslaitokset.
Opinionwayn tutkimus paljastaa, mistä ehdokkaat saavat äänensä. Le Pen saa ääniä ennen kaikkea keskusta-oikeistolaista Nicolas Sarkozya äänestäneiltä. Nykyisen presidentin Hollanden äänet jakaantuvat tasan Hamonin ja Macronin välillä. Sen lisäksi myös Macron saa ääniä Sarkozya viimeksi äänestäneiltä.
Kokonaisuutena tarkastellen Macronin äänestyspotentiaali on ehdokkaista selvästi paras, mutta hänen äänestäjänsä ovat epävarmoja. Epävarmuus kulminoituu valintaan Macronin ja Hamonin välillä. Heikoin potentiaali on Le Penillä, mutta hänen äänestäjänsä ovat ehdottoman varmoja.
Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään 23. huhtikuuta ja toinen kierros 7. toukokuuta.
