Mongoleja asuu Mongolian lisäksi Kiinan alueella sijaitsevassa Sisä-Mongoliassa ja Venäjän alueella sijaitsevassa Burjatian tasavallassa. Kaikilla mongolialueilla puhutaan yhteistä kieltä, mutta niiden kirjoitusjärjestelmät poikkeavat toisistaan emämaiden vuoksi.
Burjatiassa käytetään virallisesti kyrillisiä kirjaimia. Sisä-Mongoliassa taas kirjoitetaan perinteisillä ylhäältä alas luettavilla mongoliaakkosilla.
Window on Eurasian Paul Goblen mukaan Mongoliassa ollaan kuitenkin kahden eri kirjoitusjärjestelmän välissä.
Goblen puheet kirjoitusjärjestelmän uudistamisesta ovat ottaneet tulta viime aikoina.
Hän viittaa kirjoituksessaan japanilaistoimittaja Yikiyasu Arain Asia-Russia -verkkosivustolla julkaistuun reportaasiin ”Uskaltaako Mongolia heittää venäläiset aakkoset romukoppaan?”.
Arain mukaan Mongoliassa käytettiin perinteistä kirjoitustapaa aina siihen asti, kunnes kommunistit nousivat valtaan vuonna 1924. Neuvostojohdossa ajateltiin tuolloin, että latinalaiset aakkoset auttaisivat ”takapajuisia” kansoja voittamaan lukutaidottomuutensa nopeammin kuin muut järjestelmät ja Mongolia pakotettiin omaksumaan ne.
Vuonna 1941 Moskovassa päätettiin, että Mongoliassa tulisikin käyttää kyrillisiä kirjaimia. Tämän uskottiin tuovan mongolit entistä tiukemmin osaksi kommunistista maailmaa.
Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Mongoliassa on ajettu venäläisten aakkosten hylkäämistä ja paluuta joko perinteiseen kirjoitustapaan tai latinalaisiin aakkosiin.
Goblen mukaan perinteinen kirjoitustapa edustaa monelle mongolialaiselle kansanperinnettä. Hän kertoo mongolikoulujen palanneen sen opettamiseen jo 1990-luvun alussa.
Kyrillinen kirjoitus on kuitenkin pysynyt voimissaan, koska perinteiselle tavalla kirjoitettujen oppikirjojen tuottamiseen ei ole varoja ja koska se ei mahdollista esimerkiksi joidenkin tieteellisten kaavojen esittämistä.
Monet mongolialaislapset aloittavatkin koulunkäynnin perinteistä kirjoitustapaa käyttäen ja siirtyvät sitten venäjänkielisiin aakkosiin opetuksen monimutkaistuessa.
