Kallio toki myöntää instituutin uusimmassa FIIA Comment -raportissaan (.pdf) Ukrainan tilanteen olevan Kiinalle yhtä iso päänsärky kuin kaikille muillekin.
– Kiinaa ei voi pitää Venäjän liittolaisena, vaikka maat ovat lämmitelleet suhteitaan ja löytäneet useasti yhteisen sävelen YK:n turvallisuusneuvostossa, Kallio kirjoittaa.
Kun Venäjä maaliskuun alussa puuttui suoraan Ukrainan tilanteeseen, Kiina käytti aluksi tilannetta hyväkseen ja syytti länsimaita Ukrainan mellakoista. Uutistoimisto Xinhuan julkaiseman kommentin mukaan Venäjän toimet venäjänkielisen väestön suojelemiseksi Krimillä olivat ymmärrettäviä.
– Kiinassa nähtävästi oletettiin, että Venäjä tyytyisi rajattuun operaatioon, eikä uskottu, että Venäjä ryhtyisi muuttamaan Ukrainan rajoja, Kallio arvioi.
Tämän jälkeen Kiinassa on hänen mukaansa ilmeisesti paremmin ymmärretty tilanteen vakavuus, ja lausunnot ovat olleet tarkan tasapainoisesti muotoiluja. YK:n turvallisuusneuvostossa vajaa viikko sitten Kiina ei asettunut sen paremmin Venäjän kuin sen arvostelijoiden rinnalle, vaan pidättäytyi äänestyksestä.
”Kommunistisen puolueen pyhä tavoite”
– Pitkällä aikavälillä Venäjän suorittama Krimin Anschluss on Kiinan kannalta houkutteleva ennakkotapaus, jota se voisi sopivan tilaisuuden tulleen soveltaa Taiwanin kysymyksen ratkaisuun. Taiwanin liittäminen jälleen osaksi Kiinaa on kommunistisen puolueen pyhä tavoite, jonka toteutumista ei voida odottaa loputtomiin, Kallio toteaa.
Lyhyemmällä aikavälillä Kiinalle on Kallion mukaan ehdottoman tärkeää kansainvälisen vakauden säilyminen. Se on Kiinan tarvitseman talouskasvun jatkumisen edellytys. Tässä suhteessa Venäjän toimet ovat Kiinalle kaikkea muuta kuin tervetulleita. Lännen ja Venäjän välinen taloussota pakotteineen ei ole Kiinan etujen mukainen.
Kiina on huolissaan myös taloudellisista eduistaan Ukrainassa. Kiina on hankkinut Ukrainasta esimerkiksi suuria aloja maanviljelysmaata, joiden hyödyntäminen käy epävarmaksi tai mahdottomaksi, jos Venäjä laajentaa sotilasoperaationsa Itä-Ukrainaan. Krimilläkin Kiinalla oli sovittuja hankkeita, joiden kohtalo on nyt epävarma.
Kallio muistuttaa kuitenkin myös siitä, että muiden maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaate on Kiinan ulkopolitiikan kulmakivi. Periaatteesta luopuminen merkitsisi sitä, että Kiinan olisi entistä vaikeampi torjua muiden maiden puuttuminen sen omiin asioihin.
Kiinan presidentti Xi Jinping vierailee maaliskuun lopulla Alankomaissa, Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa. Kysymyksessä on Xin neljäs ulkomaankiertue valtionpäämiehenä ja samalla ensimmäinen EU-maihin suuntautuva matka.
