Viron presidentti Ilves: Viron Nokia on se, ettei meillä ole Nokiaa

Vaikeina aikoina pienen maan on hyödynnettävä joustavuuttaan ja ketteryyttään, sanoo Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves.

  • Toomas Hendrik Ilves.

    ()

”Mikään historiassa ei ole ennalta päätettyä tai väistämätöntä. Historia on täynnä mahdollisuuksia - myös Virolle”, Toomas Hendrik Ilves totesi itsenäisyyspäivän puheessaan keskiviikkona.

Puhe on julkaistu kokonaisuudessaan Viron presidentin kotisivuilla.

Ilveksen mukaan suuret mullistukset ovat johtaneet myös teknologian kehitykseen.

”Jos valjastamme tämän kehityksen oikein, paranee ihmisten elämä myös tulevaisuudessa.”

Ilves muistutti Viron saavuttaneen menestystä aina silloin, kun maassa on uskallettu tehdä jotakin uutta tai toimia jollakin uudella tavalla.

”Nopeat ja päättäväiset uudistukset, modernin teknologian omaksuminen – ja viimeisen vuosikymmenen aikana – vahvan kansalaisyhteiskunnan nousu, joka vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen”, Ilves sanoi.

Hän vannotti, ettei tällaista rohkeutta saa unohtaa. Viron pitäisikin Ilveksen mukaan hyödyntää pientä kokoaan, joustavuuttaan ja ketteryyttään.

”Uskaliaat, nopeat ja joustavat ovat voittajia muuttuvassa talousympäristössä ja työmarkkinoilla. Aivan kuten Virossa on käynyt viimeisen neljännesvuosisadan aikana”, hän totesi.

Ilves siteerasi pankkiiria ja matemaatikkoa Robert Kittiä.

”Meidän taloutemme on pohjaltaan laaja ja hajautettu. Viron Nokia on se, ettei meillä ole meidän omaa Nokiaamme”, hän totesi.

Ilves korosti puheessaan, että virolaisia erottaa muista se, että kansakunta on aina huolissaan omasta selviytymisestään ja siitä, että neuvostoajan jälkeiset saavutukset menetetään.

”Me selviydymme. Me olemme nopeampia, älykkäämpiä ja joustavampia. Me löydämme ja keksimme ratkaisuja. Näin olemme toimineet jo neljännesvuosisadan.”

"Sotaa pakenevat eivät ole uhka"

Toomas Hendrik Ilves otti kantaa myös Euroopan pakolaiskriisiin. Hänen mukaansa Lähi-idän ja Afrikan sodat ovat yhdessä räjähdysmäisen väestönkasvun ja köyhyyden kanssa pakottaneet valtavat määrät ihmisiä liikkeelle.

”Tämä on poikkeuksellinen tilanne, jota ei voida ratkaista YK:n vanhoilla pakolaissopimuksilla ja monilla EU:n sisäisistä säännöistä. Ei ole järkeä kiistellä siitä, ettei oikeita päätöksiä tehty oikeaan aikaan. Olemme muiden eurooppalaisten kanssa tosipaikan edessä. Ratkaisun löytäminen on vaikeaa, mutta tarpeen”, Ilves totesi.

Hän vannotti, että EU:n ulkorajat on turvattava, ja että kaikkien EU-maiden on osallistuttavat siihen. Siinä epäonnistuminen tarkoittaisi Ilveksen mukaan EU:n sisäisen vapaan liikkuvuuden menettämistä.

Ilveksen mukaan sotaa pakenevat tulijat eivät ole turvallisuusuhka ja heidät on hyväksyttävä.

”Taloudellisista syistä tulevat siirtolaiset tai onnenonkijat on lähetettävä takaisin, kuten esimerkiksi Suomi on esimerkillisesti alkanut tehdä”, hän totesi.

Ilveksen mukaan ihmisten tulisi suhtautua tulijoihin järjellä ja ilman pelkoja tai uhkailua. Hän kehotti muistelemaan historiaa ja ”70 000 virolaista, jotka pakenivat 70 vuotta sitten meren yli”.

“Tarkoitan myös niitä satoja tuhansia itäeurooppalaisia, mukaan lukien virolaisia, jotka ovat viimeisen muutaman vuosikymmenen aikana menneet opiskelemaan, löytäneet töitä ja palanneet perheidensä luokse Länsi-Eurooppaan.”

”Tiedämme, että ’puolalainen putkimies’ on epäreilu ja loukkaava kuvaus, aivan kuten Suomen mediassa haukuttu ’virolainen rikollinen’. Kokonaiseen kansakuntaan liitetty epäreilu ’syyrialaisen terroristin’ leima kuulostaa samalta”, Ilves totesi.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.