Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves on vierailevana fellowina Stanfordin yliopiston CISAC-keskuksessa. Häntä haastatellut Stanford Political Journali kysyy mahdollisuudesta, että joku Naton jäsenmaista jäisi liittoumasta pois.
Ilves vastaa instituution selviytyvän, mutta tilanteen olevan ongelma, ”ei tarvitse tehdä isoja laskelmia”, joskaan hän ei näe paljoa muita syitä jäädä pois kuin antiamerikkalaisuuden.
USA:n puolustusministeri James Mattis on halunnut pysyviä USA:n joukkoja Baltiaan. Ilvekseltä kysytään, onko Naton artikla viisi niin heikko että joukkoja tarvitaan, vai onko kyse Valko-Venäjän ja Kaliningradin läheisyydestä.
– Se on kaikkia noita. Jotta asiat laittaa perspektiiviin: vuoteen 1989 asti oli pieni ranskalaisten, brittien ja amerikkalaisten joukkojen varuskunta Berliinissä, täysin saarrettuna. Heidän vain piti olla siellä. Kaikkein puolustamattomissa olevin paikka ikinä oli Berliini vuodesta 1945 vuoteen 1989, Toomas Hendrik Ilves vertaa.
– USA:llä oli suunnilleen neljännesmiljoona joukkoja Saksassa kylmän sodan aikana, ja sittenkin sanottiin että taistelut aloitetaan Atlantin rannalta.
– Toinen asia Natosta on, että artikla viiden takia: jos hyökkäät Naton jäsenen kimppuun, ei se ole sama kuin että taistelu taistellaan siellä. Taistelet Natoa vastaan kaikkialla, ei vain Natosta tässä pienessä kulmassa. Pointtini on, että luen paljon että ”oi, no heitä ei kyetä puolustamaan”. Siitä ei ole kyse – he ovat puolustettavissa nimenomaan siksi, että kun artikla viisi otetaan käyttöön kaikki ovat mukana, kaikki ovat luvallista riistaa.
