Lähes miljoona työpaikkaa. Niin paljon julkisen sektorin ydintoiminnoista on leikattu EU-maissa viime vuosina.
– Talouskriisin aikana julkisen sektorin työllisyys kasvoi, mutta sen jälkeen alkoivat isot reformit, kertoo EU-maiden julkisen talouden sopeuttamistoimia tutkinut John Hurley Eurofoundista.
Julkinen sektori on läpikäynyt 2010-luvulla monessa EU-maassa kovemman muutoksen kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Reformien takaa löytyy tuttu tarve: saada valtion velkakierre kuriin ja talous tasapainoon.
Poikkeustapaus Ruotsi
Tutkimuspäällikkö Hurley huomauttaa, että julkinen sektori paisuu lähes poikkeuksetta yhtä jalkaa valtion vaurastumisen kanssa. Etenkin terveyteen ja koulutukseen käytetyt rahasummat kasvavat.
Sosiaali- ja työpolitiikan kehittämiseen keskittyvän Eurofoundin määritelmän mukaan julkisen sektorin ydintoimintojen palveluksessa työskentelee 7–8 prosenttia EU-maiden työvoimasta. Ydintoiminnot pitävät sisällään hallinnollisten tehtävien lisäksi esimerkiksi poliisivoimat. Mikäli mukaan lasketaan koulutus-, terveys-, sosiaali- ja muissa yleishyödyllisten palvelujen piirissä työskentelevät, kohoaa luku 32 prosenttiin.
Pohjoismaat painivat omassa sarjassaan. Ruotsissa ja Tanskassa yli 40 prosenttia työvoimasta on julkisen sektorin palveluksessa. Suomessa luku on hieman pienempi; 36 prosenttia.
Hurley muistuttaa, että talouskriisin vaikutukset olivat erilaiset eri jäsenmaissa ja näin ollen myös julkisen sektorin rakenneuudistuksen laajuus. Lisäksi maissa, jotka aloittivat uudistukset jo 1990-luvulla, ei ole 2010-luvulla ollut tarvetta isoihin muutoksiin.
Tilastojen valossa kovimmat rakenneuudistukset ovat toteuttaneet kriisimaa Kreikka sekä Latvia. Latviassa pelkästään julkisen sektorin ydintoiminnoista on sulanut tehostamisen myötä 30 prosenttia. Jäljellejääneen henkilöstön palkkapussi on ohentunut 17 prosenttia. Kaikkiaan 19 EU-maata on 2010-luvulla vähentänyt julkisen sektorin työpaikkoja.
– Suurista jäsenmaista esimerkiksi Ranska ja Iso-Britannia ovat leikanneet yli kymmenen prosenttia työpaikoista, Hurley toteaa.
EU-maiden joukosta löytyy kuitenkin yksi poikkeus – Ruotsi. Kun muut maat vähentävät väkeä ja kitkevät kuluja, on Ruotsin julkinen sektori kasvanut viidellä prosentilla.
Tyylipisteet nollissa
Väenvähennysten lisäksi jäsenmaat ovat hakeneet lisää tehoja muun muassa jäädyttämällä palkkoja, siirtämällä henkilöstöä eläkeputkeen sekä jakamalla työtä ja sijoittelemalla henkilöstöä uudelleen. Uudet työn muodot, kuten nollatuntisopimusten käyttö, ovat yleistyneet monien maiden julkisella sektorilla.
Pari vuotta sitten valmistui EU:n rakenneuudistuksia koskeva laatukehys, jossa annetaan jäsenmaille ohjeita reformien toteuttamiseen. Eurofoundin tutkimuksen mukaan uudistusten toteutus on kuitenkin ontunut pahasti useassa maassa. Reformit ovat olleet hätäisesti toteutettuja ja huonosti valmisteltuja. Työmarkkinaosapuolten kuuleminen ja vaikutusarvioinnit ovat olleet puutteellisia. Tuloksena henkilöstön psykososiaaliset terveysongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi.
Tutkija kuitenkin huomauttaa, että kipeät kulukuurit ovat kiistatta tuottaneet tuloksia ja tervehdyttäneet talouksia kestävällä tavalla. Hurleyn mukaan onnistuneimmat esimerkit löytyvät Irlannista ja Baltian maista, joiden talous rullaa jo vahvalla kasvu-uralla.
– Uskokaa tai älkää, mutta Kreikan tilanne olisi nykyistäkin tummempi ilman leikkauksia. Maa on vuosibudjetin tasolla tarkasteltuna terveemmässä kunnossa kuin vuonna 2008. Toki Kreikalla on vielä hurjasti tehtävää.
Ydintoimintojen joutsenlaulu
Julkisen puolen rakennemuutokselle on yksityistä sektoria vaikeampi hakea oikeutusta kansalaisilta. Työsuhdeturva ja ammattiyhdistysedustus ovat vahvoja. Lisäksi uudistuksia hankaloittaa se, että leikkauksia voi ani harvoin perustella julkisten palvelujen kysynnän vähenemisellä. Siksi kivuttomin tapa vähentää väkeä on jättää seuraaja palkkaamatta, kun työntekijä eläköityy.
Tapa on Eurofoundin John Hurleyn mukaan ongelmallinen. Julkisen sektorin työvoima oli jo ennen uudistuksia varsin iäkästä yksityiseen sektoriin verrattuna. Työntekijät jatkavat työssä kauemmin, ja nuoret astuvat työelämään vanhempina. Kaiken kukkuraksi yhä useampi työntekijä on pakotettu jatkamaan töissä virallisen eläkeiän ylitse, sillä eläke ei riitä elämiseen. Kun tähän lisätään rekrytointikiellot, ikääntyy julkisen sektorin työvoima hälytyttävää vauhtia monessa maassa.
Enemmän kuin joka kolmas työntekijä on nykyään yli 50-vuotias. Iäkkäiden työntekijöiden osuus on kasvanut reformien myötä yli viidellä prosentilla.
Julkinen sektori onkin Hurleyn mukaan melkoisessa pinteessä. Esimiehet ilmoittavat Eurofoundin raportissa henkilöstön motivoitumisen ja työhön asennoitumisen olevan pohjalukemissa. Erityisen kielteisiä ollaan Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa.
Hurley on varma, että lähitulevaisuudessa julkisen sektorin työpaikkoja katoaa kaikkialla Euroopassa entisestään etenkin miesvaltaisista ydintoiminnoista. Monet hallinnolliset asiat, jotka ennen vaativat oman viraston ja tukuittain virkamiehiä, voi nykyään hoitaa verkossa. Sen sijaan työvoimaintensiiviset terveydenhuolto ja koulutus tulevat lähes varmasti kasvattamaan työllisyyttään myös tulevaisuudessa.
– Terveydenhuollon osalta demografinen paine on valtaisa. Mutta terveydenhuollon ja koulutuksenkin työpaikoista yhä suurempi osuus tulee olemaan yksityisellä sektorilla, muistuttaa Hurley.
Toimittaja: HELI SATULI
