Vuonna 1989 rauhanomaista vastarintaa ja vaikuttamista sekä sovintoa kannattavalle Dalai Lamalle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Aiemmin samana vuonna Kiinan armeija oli verisesti murskannut Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla pitkään jatkuneet, demokratiaa vaatineet opiskelijamielenosoitukset.
Nykyinen hengellinen johtaja valittiin itse 2-vuotiaana 14. Dalai Lamaksi, kun etsintää suorittaneet tiibetiläiset munkit päättelivät muun muassa hänen leikeistään ja ulkonäöstään johtuen olevan vuonna 1933 kuolleen 13. Dalai Laman reinkarnaatio.
Aiemmin nyt 82-vuotias Dalai Lama sanoi seuraajansa etsinnän alkavan hänen täyttäessään 90 vuotta, mutta prosessin aikaistamista oli ennakoinut jo Intiassa hallintoaan pitävän Tiibetin maanpakolaishallituksen presidentti Lobsang Sangay, joka vuonna 2011 korvasi Dalai Laman tiibetiläisten poliittisena johtajana.
Aikaistamiseen lienevät vaikuttaneet Kiinan kiristyvät otteet Tiibetissä yhdessä Dalai Laman korkean iän kanssa.
Vuonna 1995 Dalai Lama nimesi 6-vuotiaan Gedhun Choekyi Nyiman Tiibetin buddhismin toiseksi tärkeimmän vaikuttajan Panchen Laman reinkarnaatioksi.
Kiinan viranomaiset ottivat kuitenkin Nyiman ja hänen perheensä arestiin ja valitsivat tämän tilalle toisen samanikäisen pojan, jonka valintaa tiibetiläiset eivät hyväksyneet. Siitä lähtien Nyiman ja hänen perheensä olinpaikasta ei ole ollut tarkempaa tietoa.
Kiina valtasi Tiibetin 1949
Kiinan armeija hyökkäsi itsenäiseen Tiibetiin vuonna 1949 ja yritti pakottaa Tiibetin hallituksen hyväksymään itselleen autonomian Kiinan alaisuudessa. 1950-luvulla Dalai Lama ja Mao Tse-tungin hallitus kävivät tuloksettomia neuvotteluja Tiibetin asemasta. Tiibetiläisten mukaan Kiina yritti pakottaa heidät hyväksymään kaikki Maon vaatimukset.
Vuonna 1959 Dalai Lama joutui lähtemään maanpakoon Intiaan ja samana vuonna perustettiin maailmalla myös ensimmäiset Tiibetin solidaarisuusryhmät.
Tämän vuosituhannen alussa ennen Pekingin vuoden 2008 olympialaisia Kiina ja Tiibetin maanpakolaishallinto kävivät Tiibetin asemasta neuvotteluja, joissa tiibetiläiset ajatuksena oli saavuttaa autonomia ja vaatia Tiibetin pakkokiinalaistamisen ja ihmisoikeusloukkausten lopettamista sekä maansa kulttuuristen perinteiden kunnioittamista.
Pian olympialaisten jälkeen neuvottelut kuitenkin taukosivat. Tiibetiläisten mukaan kiinalaiset kävivät neuvotteluja vain siksi, että olivat olympialaiset saadessaan niin luvanneet. Kiina taas sanoi Dalai Laman olevan vain ”susi lampaan vaatteissa”.
Kiinan ja Intian välejä ovat kiristäneet tuloksettomat neuvottelut Tiibetiin rajoittuvasta kiistanalaisesta alueesta, jota Kiina pitää omanaan ja jossa Intia sanoo puolustavansa naapurivaltio Bhutanin etuja ja syyttää Kiinaa aggressiivisesta käyttäytymisestä.
Maat kävivät rajasodan vuonna 1962 ja siitä lähtien molempien joukkoja on ollut alueella. Intia hallitsee Arunachai Pradesin aluetta, kun Kiina puolestaan puhuu alueesta eteläisenä Tiibetinä.
Äskettäin Dalai Lama vieraili kiistanalaisella alueella ja tämä sai virallisen Kiinan sanomaan Intian joutuvan maksamaan kalliisti, jos se aikoo käyttää Dalai Lamaa pelimerkkinään rajakiistaa koskevissa neuvotteluissa.
KALLE SYSIKASKI
