Yli 18 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua: ruokaa, vettä, polttoainetta ja suojaa. YK:n mukaan aliravitsemus on niin ankara, että maa on nälänhädän partaalla.
Yhdysvallat ja Britannia ovat vieneet konfliktin alkamisen jälkeen yhteensä yli viiden miljardin dollarin arvosta aseita Saudi-Arabiaan, joka johtaa kapinallisia vastaan sotivaa liittoumaa Jemenissä. Tämä on yli kymmenkertainen summa verrattuna arvioituun 450 miljoonaan dollariin, jonka maat ovat budjetoineet tai käyttäneet Jemeniin suunnattuun avustukseen samana aikana.
Myös Suomi on vienyt viime vuosina aseita ja puolustustarvikkeita muun muassa Jemenin konfliktissa osallisiin Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin.
– Yhdysvaltain ja Britannian kaltaisten maiden aiempia asetoimituksia on käytetty vakaviin väkivaltaisuuksiin ja ne ovat osaltaan kiihdyttäneet humanitaarista katastrofia. Samaan aikaan tarjotaan apua helpottamaan kriisiä, jonka syntyä he ovat edesauttaneet. Jemenin siviiliväestö maksaa kovaa hintaa tästä voimakkaasta ristiriidasta, sanoo Amnestyn Beirutin toimiston apulaistutkimuspäällikkö Lynn Maalouf.
Britannia on ratifioinut kansainvälisen asekauppasopimuksen ja Yhdysvallat allekirjoittanut sen. Amnestyn mielestä jatkamalla asetoimituksia Saudi-Arabialle ja sen liittolaisille maat sabotoivat sopimuksen henkeä.
Amnesty vaatii, että kansainvälisen yhteisön on toimittava välittömästi asevientikiellon säätämiseksi ja saatava aikaan uskottava kansainvälinen tutkinta, joka kohdistuu kaikkien konfliktin osapuolten tekemiin julmiin väkivaltaisuuksiin. Asevirta Jemeniin on pysäytettävä.
Kahden viime vuoden aikana Amnesty on raportoinut laajalti kansainvälisen oikeuden loukkauksista, jopa sotarikoksista, joihin kaikki Jemenin konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet.
Saudi-Arabian liittouma on tehnyt ilmaiskuja, joissa siviilit ovat saaneet surmansa tai haavoittuneet. Koteja, yksityisomaisuutta ja infrastruktuuria on tuhottu summittaisissa iskuissa siviilikohteisiin.
Amnesty on dokumentoinut 34 liittouman tekemää ilmaiskua, jotka näyttävät loukanneen kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Iskuissa on kuollut ainakin 494 siviiliä, joiden joukossa on 148 lasta. Joissakin iskuissa käytettiin Yhdysvalloissa ja Britanniassa valmistettuja aseita.
Liittouman jäsenet ovat myös käyttäneet kansainvälisen oikeuden vastaisia rypälepommeja, joita on valmistettu muun muassa Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Brasiliassa. Lapset ovat saaneet surmansa tai silpoutuneet jouduttuaan tekemisiin räjähtämättömien ammusten kanssa, joita oli jäänyt ympäristöön näillä tekniikaltaan epätarkoilla aseilla tehtyjen hyökkäysten jälkeen.
Huthikapinallisia vastaan taistelevat joukot ovat vainonneet ja uhanneet lääkintähenkilökuntaa, sulkeneet sairaaloita ja vaarantaneet siviilejä sijoittamalla hävittäjiä ja sotilastukikohtia lääkintäpalvelujen lähelle.
Huthikapinalliset liittolaisineen ovat puolestaan tulittaneet umpimähkäisesti siviilialueita ja ampuneet tykistötulta rajan yli Saudi-Arabiaan surmaten ja haavoittaen siviilejä.
Huthit ovat lisäksi rajoittaneet ilmaisun- ja yhdistymisvapautta sekä rauhanomaista kokoontumisvapautta hallitsemillaan alueilla. Turvallisuusjoukkojen tuella he ovat syyllistyneet mielivaltaisiin pidätyksiin, tahdonvastaisiin katoamisiin ja kidutukseen sekä lakkauttaneet kansalaisjärjestöjä. Kriitikkoja ja vastustajia, kuten toimittajia ja ihmisoikeuspuolustajia, on siepattu ja kidutettu tai kohdeltu muuten epäinhimillisesti vapaudenriistojen aikana.
– Kaikki Jemenin konfliktin osapuolet ovat osoittaneet sokeaa piittaamattomuutta siviilien elämää kohtaan ja syyllistyneet vakaviin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin, sanoo Lynn Maalouf.
