Amnestyn tutkijat ovat keränneet tietoja lähiaikoina tapahtuneista ilmaiskuista.
Viimeisten kolmen kuukauden aikana tehdyillä ilmaiskuilla on pyritty helpottamaan maajoukkojen etenemistä Aleppon maakunnassa.
– Syyrian ja Venäjän joukot ovat iskeneet tarkoituksella sairaalakohteisiin. Se rikkoo räikeästi kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Erityisen räikeää on se, että sairaaloiden tuhoamisesta näyttää tulleen osa heidän sotilaallista strategiaansa, Amnesty Internationalin tutkija Tirana Hassan sanoo.
Amnesty keräsi todistusaineistoa ainakin kuudesta tahallisesta iskusta sairaalarakennuksiin ja klinikoille Aleppon maakunnan pohjoisosissa. Iskut ovat tapahtuneet viimeisten kolmen kuukauden aikana. Niissä kuoli ainakin kolme siviiliä ja ainakin 44 ihmistä loukkaantui.
Amnestyn tutkijat haastattelivat työntekijöitä kuudesta eri siviilisairaalasta sekä useista humanitaarisista järjestöistä Turkissa ja Syyriassa. Nämä tahot kertoivat vaikeuksistaan huolehtia suuresta määrästä sairaalahoitoa tarvitsevia siviilejä, kun ilmaiskuja alettiin kiihdyttää alueella helmikuussa.
Useat terveydenhuollon työntekijät Anadanin ja Hreitanin kaupungeista Aleppon maakunnasta kertoivat, että Syyrian hallinto pyrkii tyhjentämään kokonaiset pikkukaupungit ja kylät asukkaista pommittamalla sairaaloita ja muuta infrastruktuuria. Se helpottaa maajoukkojen etenemistä.
– Sairaalat, vesi ja sähkö joutuvat aina ensimmäisenä iskujen kohteiksi. Sen jälkeen ihmisillä ei ole enää palveluita, joiden avulla selviytyä. Näin kävi Anadanissa. Helmikuun puoliväliin mennessä suurin osa asukkaista oli paennut kaupungista, kun kenttäsairaala ja terveyskeskus olivat joutuneet iskujen kohteiksi 2. helmikuuta. Kenttäsairaala toimii enää hädin tuskin ja terveyskeskus on suljettu. Ongelma on, että kaikki eivät kyenneet lähtemään kaupungista. Sinne jäivät vanhukset, jotka tarvitsevat epätoivoisesti sairaalahoitoa, Anadanista kotoisin oleva lääkäri kertoi Amnestyn tutkijoille.
Voidaan katsoa sotarikoksiksi
Tahalliset iskut sairaaloiden kaltaisiin siviilikohteisiin ovat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisia ja voidaan katsoa sotarikoksiksi. Humanitaarinen oikeus antaa erityisen suojan juuri sairaalakohteille.
Kaikki Amnestyn haastattelemat ihmiset kertoivat, ettei sairaaloiden läheisyydessä ollut sotilasajoneuvoja, tarkastuspisteitä, sotilaita tai taistelurintamaa, kun ne joutuivat iskujen kohteiksi.
– Olemme vedonneet toistuvasti Syyrian ja Venäjän hallituksiin, jotta ne noudattaisivat kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Olemme myös pyytäneet Venäjää tekemään uskottavan ja riippumattoman tutkimuksen sairaaloihin kohdistuneista iskuista sekä muista vakavista loukkauksista, Tirana Hassan kertoo.
Amnesty keskittyi tutkimuksissaan kuuteen iskuun, jotka olivat tapahtuneet joulukuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana Aleppon maakunnassa.
Lisäksi esimerkiksi paikallinen Syrian Network for Human Rights -järjestö on raportoinut Syyrian hallinnon ja Venäjän joukkojen tekemästä iskuista ainakin 27 sairaalaan syyskuusta 2015 lähtien.
Physicians for Human Rights -järjestö on puolestaan arvioinut, että Syyrian konfliktin osapuolet ovat tehneet 346 iskua sairaalakohteisiin sodan aikana.
