“Jos Venäjän armeijan kantavenäläiset sotilaat (isovenäläiset) ja Venäjän ”muukalaislegioonan” keskiaasialaiset sotilaat joutuvat konfliktiin, mitä siitä seuraa? Vai aikooko Venäjän pitää nämä keskiaasialaiset legioonat erillään Venäjän armeijan natiiveista”, kysyy Venäjän Volgogradissa asuva turkmenistanilainen toimittaja Erik Khanymamedov Centrasia.ru-uutissivuston julkaisemassa kirjoituksessa.
Sekä Venäjän keisarillisessa armeijassa että Neuvostoliiton armeijassa palveli useita muslimisotilaita. Jos Venäjä aikoo antaa keskiaasialaisten palvella Venäjän armeijassa ja muodostaa ”muslimipataljoonia”, Khanymamedovin mukaan ei ole lainkaan selvää, suostuisivatko nämä yksiköt taistelemaan Venäjän puolesta.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vahvisti tammikuun alussa uuden lain, jonka nojalla ulkomaalaiset voivat taistella Venäjän armeijan riveissä. palkkalistoille pääsy vaatii ulkomaalaiselta nyt vain puhtaan rikosrekisterin ja hyvän venäjänkielen taidon.
Jo viisi vuotta sitten tehdyn lakiesityksen mukaan ”ulkomaalaiset sotilaat voivat osallistua sotilasoperaatioihin poikkeuslain aikana sekä aseellisiin konflikteihin kansainvälisen lain, sopimusten ja Venäjän lain yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti.”
”Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Venäjän armeijan palvelukseen on astunut uuden sukupolven venäläisiä, joille neuvostoliittolaiseen yhteiskuntaan olennaisesti kuulunut kansainvälisyys on tyhjä käsite: he tietävät sen olemassaolon, mutta eivät ymmärrä sen merkitystä.”
Khanymamedovin mukaan uuden sukupolven venäläissotilaat suhtautuvat positiivisesti Venäjän valtion ylläpitämään ja edistämään kansallismieliseen politiikkaan. ”Siksi on vaikea kuvitella, että keskiaasialaiset kiirehtisivät liittymään instituutioon, johon he eivät ole tervetulleita”.
”Jännitteet Keski-Aasian ja Afganistanin rajalla kasvavat. Nyt onkin mietittävä, miten Venäjän armeija pystyy vastaamaan tähän keskiaasialaisten kanssa tai ilman heitä. On olemassa suuri ongelma: kollektiivinen turvallisuusjärjestö ei eri lähteiden mukaan puuttunut Kirgisian tilanteeseen vuonna 2010, koska slaavit eivät pystyneet erottomaan osapuolia toisistaan.”
Kollektiivinen turvallisuusjärjestö ODKB on Itsenäisten valtioiden yhteisön vuonna 1992 allekirjoitettuun kollektiiviseen turvallisuussopimukseen perustuva sotilasliitto.
Sopimus allekirjoitettiin Taškentissa Armenian, Kazakstanin, Kirgisistanin, Tadžikistanin, Uzbekistanin ja Venäjän kesken. Azerbaidžan liittyi siihen syyskuussa 1993 sekä Georgia ja Valko-Venäjä joulukuussa. Sopimus tuli voimaan huhtikuussa 1994.
Khanymamedov pohtii venäläisten asenteita keskiaasialaisia vierastyöläisiä kohtaan. Entä miten keskiaasialainen sotilas katselee venäläistä sotilasta? Khanymamedov pelkää suhtautumisen olevan negatiivinen.
”Millaisia sotilaita keskiaasialaiset olisivat, jos heitä muistutetaan koko ajan alisteisesta asemastaan.”
Lue myös:
