Eurooppa voi puolustautua Venäjän Ukrainassa käymää hybridisotaa vastaan vastaamalla Venäjän informaatiovaikuttamiseen, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon pääopettaja Tommi Lappalainen.
– Se voisi olla yksi väylä, jossa tätä yhteistyötä voitaisiin lisätä EU:n puitteissa. Tärkeintä on se, että kyetään lisäämään moniäänisyyttä venäläisen väestön keskuudessa siten, että venäläiset saavat tietoa muistakin lähteistä kuin valtion omistamasta mediasta. Näin voitaisiin vaikuttaa monipuolisemmin Venäjän kansalaisten keskuudessa vallitsevaan käsitykseen, mitä on tapahtumassa, Lappalainen sanoi Ylen Ykkösaamussa.
Presidentti Sauli Niinistö ehdotti viime viikolla Brysselissä, että hybridisodasta pitäisi käydä Euroopassa laaja poliittinen keskustelu ja EU:n pitäisi ryhtyä rakentamaan hybridisodankäynnin puolustusta.
Ulkopoliittisen instituutin tukija Charly Salonius-Pasternak näkee suurimpana haasteena yhtenäisyyden ja päätöksenteon nopeuden. Venäjän presidentti Vladimir Putin pystyy tekemään päätöksiä nopeasti. EU:ssa ulkoministerien kokoontuminen kestää kauemmin.
– On vaikea nähdä, miten EU pystyisi tekemään päätöksiä tarpeeksi nopeasti nykyisillä rakenteillaan hybridisodassa. Me olisimme aina myöhässä, Salonius-Pasternak toteaa.
Lappalaisen ja Salonius-Pasternakin mukaan hybridisodankäynnissä on kyse siitä, että perinteinen, aseellinen voimankäyttö yhdistetään informaatio-operaatioiden ja psykologisen vaikuttamisen kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi. Perinteisen sodankäynnin rinnalla korostuvat informaatiovaikuttamiseen ja kyberulottuvuuteen liittyvät elementit. Päähuomio on se, että sotilaallista voimaa käytetään vain taustalla, kun kriisi on jo päässyt tarpeeksi pitkälle.
Lappalaisen mukaan informaatiovaikuttamisen tehokkuus on monessa mielessä konkretisoitunut Ukrainan sodan aikana.
– Se on ollut malliesimerkki siitä, miten informaatio-operaatio voidaan toteuttaa.
Salonius-Pasternak antaa esimerkin informaatiovaikuttamisesta:
– Viime elokuussa keskusteltiin Venäjän Ukrainaan lähettämistä humanitaarisista avustusrekoista. Keskustelu liittyi siihen, kuka niitä ajaa ja mitä ne kuljettavat. Venäjä halusi ylläpitää epävarmuutta tarkoituksenomaisesti ja siedättää ihmisiä. Aluksi koko kansainvälinen lehdistö seurasi rekkoja jonkin aikaa. Sittemmin avustusrekkoja on saapunut ainakin tusinan verran lisää, eikä kukaan ole kiinnittänyt niihin huomiota. Näin ihmiset totutetaan tähän.
Viime päivinä on tullut ilmi, kuinka suomalaisiin kansanedustajiin on kohdistunut sähköpostihäirintää ja manipulointiyrityksiä. Myös Ylen toimittajat ovat joutuneet vastaavanlaisen häirinnän kohteiksi.
Lappalaisen mukaan mielipideympäristöön vaikuttaminen ja sen manipulointi on esimerkki siitä, mitä informaatiovaikuttaminen tällä hetkellä on.
– Venäjä on kyennyt pitämään informaatioulottuvuudessa aika hyvin aloitteen itsellään koko Ukrainan kriisin ajan. Venäjä on kyennyt määrittelemään keskustelun teemoja ja sisältöjä. Läntisen yhteisön rooliksi on jäänyt Venäjän väitteiden todistaminen vääräksi. Lännessä ei ole kyetty yhtä nopeaan ja dynaamiseen informaatiovaikuttamiseen. Verkossa toimivat (nettikeskusteluihin vaikuttamaan pyrkivät) trollit ja vaikuttaminen sekä kansalaisiin että poliittisiin päätöksentekijöihin ovat informaatiovaikuttamisen yksi ilmentymä.
