Jo 1980-luvun lopulta asti on Venäjällä mietitty Neuvostoliiton perustajan V. I. Leninin (1870-1924) ruumiin viemistä pois Moskovan Punaiselta torilta mausoleumista ja hautaamista.
Mihail Zygarin teos Putinin sisäpiiri – Nyky-Venäjän lyhyt historia (Otava 2016, suom. Jukka Mallinen) kertoo asian taustasta lisää. Verkkouutiset on kertonut tässä, tässä ja tässä Zygarin huippukirjan vähemmälle huomiolle jääneistä Venäjä-tarinoista.
Mihail Zygar kirjoittaa Kremlissä olleen 1999 yksityiskohtainen suunnitelma viedä ilmoittamatta keskellä yötä ruumis Pietariin. Se piti suorittaa ”arvokkaasti ja ilman törkeyttä” ja haudata Pietarissa Volkovon hautausmaalle.
Mausoleumi Punaisella torilla olisi purettu. Samalla olisi annettu ratkaiseva isku kommunistiselle ideologialle, joka oli vielä tuolloin ajankohtainen asia Venäjällä.
”Kremlin hallinnon päällikön Aleksander Voloshinin työhuone oli noin 10-15 metrin päässä Leninin sarkofagista mausoleumissa. Kerrotaan, että Voloshinilla oli tapana vitsailla: ’Minusta ei ruumiiseen ole suoraan kuin 15 metriä. Se makaa siellä, minä työskentelen täällä. Me emme häiritse toisiamme'”, kirjassa kerrotaan.
Todellisuudessa Voloshin oli jääräpäisesti siirron kannalla. Myös presidentti Boris Jeltsiniä ruumis häiritsi. 1990-luvulla vielä voimakkaiden kommunistien vuoksi ei symbolista elettä kuitenkaan saatu tehtyä, kun ei haluttu aloittaa tarpeetonta konfliktia.
”Kommunistinen puolue aloitti presidentti Jeltsinin viraltapanomekanismin syyttäen häntä viidestä kohdasta: Neuvostoliiton hajoamisesta, parlamentin hajottamisesta vuonna 1993, Tshetshenian sodasta, armeijan hajaantumisesta sekä Venäjän kansaan kohdistuneesta kansanmurhasta. Pääministeri (Jevgeni) Primakov, jota kommunistit olivat äänestäneet yksimielisesti, oli maan suosituimpien poliitikkojen listalla ensimmäisenä ja näytti lupaavimmalta presidenttiehdokkaalta”, kirja kuvailee vuoden 1999 tilannetta.
”Tässä tilanteessa kommunistit piti lyödä tolaltaan. Ja Leninin uudelleenhautaamisesta olisi voinut tulla rituaalinen tyrmäysisku”.
Mutta presidentti Jeltsinillä ei ollut suoraa käskyvaltaa saada ruumista pois. Kremlissä päädyttiinkin Leninin sijasta toimiin entistä kommunistia Jevgeni Primakovia vastaan.
”Oli jäljellä kolme kuukautta parlamenttivaaleihin. Kremliä kannattava puolue ei ollut vielä koskaan voittanut valtakunnanduuman vaaleja ja tällä kertaa asiat olivat vielä kehnommin. Kremlillä ei ollut mitään puoluetta. Primakovilla taas oli puolue, joka laski voittavansa parlamenttivaalit. Siihen kuuluivat maan lähes kaikki kuvernöörit ja hallinnollinen resurssi oli siis koko maassa Primakovin puolella. ’Isänmaa–Koko Venäjä’, lyhennettynä OVR, oli ehdoton suosikki. Haaveita Leninin hautaamisesta jouduttiin taas lykkäämään. Taistelu kommunismin perintöä vastaan jäi taka-alalle, ensin piti voittaa entinen kommunisti Primakov”.
Kun kommunistit saatiin vaalien jälkeenkin nujerrettua duumassa, he eivät enää toipuneet. Mutta samalla unohtui ruumiinkin siirto.
”He (kommunistit) lakkasivat olemasta poliittinen voima ja olivat vaarattomia. Voloshin ei enää muistanut ajatusta siirtää Lenin mausoleumista eikä valittanut naapuruudestaan hänen kanssaan”, Zygar kirjoittaa.
