Verkkouutiset kertoi Vasili Mitrohinin arkistosta paljastuneesta Neuvostoliiton asetuesta palestiinalaisterroristi Wadi Haddadille tässä ensimmäisessä jutussaan.
Venäläiset olivat olleet niin vaikuttuneita Wadi Haddadin toiminnasta, että hänen ensimmäisten lentokonekaappaustensa jälkeen KGB halusi lisää.
Vuoden 1969 lopulla silloinen KGB:n johtaja Juri Andropov kirjoitti neuvostojohtaja Leonid Brezhneville salaisen raportin. Se koski Wadi Haddadin värväystä koodinimellä ”Nationalist”.
”Suhteidemme luonne W. Haddadin kanssa sallii meille kontrollin asteen PFLP:n ulkoisen toiminnan osaston toimista, saadaksemme NL:lle myötämielistä vaikutusta, ja saavuttaaksemme eräitä omia pyrkimyksiämme PFLP:n toiminnan kautta, samalla tarpeellisen salaisuuden säilyttäen”, Juri Andropov kirjoitti.
Heinäkuussa 1970 Leonid Brezhnev antoi KGB:lle vihreää valoa rahojen, sinkojen ja ohjusten toimittamiseen Wadi Haddadille. Mutta tämä toivoi saavansa myös muun muassa ”maasta ilmaan laukaistavia ilmatorjuntaohjuksia, kaukolaukaistavia miinoja, merimiinoja, äänenvaimentimia”.
KGB huomautti, ettei vastaavia aseita oltu aiemmin annettu Neuvostoliiton ulkopuolelle. Nyt lähes kaikki toivomuslistalta kuitenkin annettiin. Tästä käynnistyi operaatio ”Vostok”.
Heinäkuussa 1970 kaksi Israelin Mossadin miestä ampui kahdesti singolla Wadi Haddadin olohuoneeseen. Hän oli kuitenkin juuri vaihtanut huonetta.
Mitrohinin arkiston mukaan KGB päätti tämän jälkeen käyttää Haddadia CIA:n Beirutin päällikön kidnappaamiseksi Moskovaan. Andropov kirjoitti jälleen Brezhneville. CIA sai kuitenkin vihiä ja turvatoimia lisättiin.
Haddad sai myös läheiset suhteet Itä-Saksan Stasiin. Itäsaksalaiset olivat kohteliaita ja kouluttivat käyttämänä aseita, mutta Stasin raporteissa palestiinalaisia nimitetään ”kamelinn——-i”.
Wadi Haddadin ja Neuvostoliiton läheinen yhteistyö jatkui 1978 alkuun asti. Tuolloin Mossad myrkytti hänet. Haddad siirrettiin Bagdadista Berliiniin, jossa hän pelastusyrityksistä huolimatta lopulta kuoli maaliskuussa 1978.
