Kaikkien Suomessa toimivien liikepankkien nimiä hyödynnetään huijauksissa, mutta viime vuonna Viestintävirastolle ilmoitetuista pankkikalastelusivustoista valtaosa yritti huijata Danske Bankin asiakkaita.
Monenlaisia huijausviestejä lähetetään myös postin, poliisin, verottajan, verkkokauppojen, kuriiripalveluiden ja muiden yleisten verkkopalvelujen nimissä, kerrotaan Viestintäviraston tuoreessa julkaisussa Tietoturvan vuosi 2016.
Viime vuonna myös yleistyivät myös yritykset lypsää rahaa valelaskuilla ja toimitusjohtajahuijauksilla.
Toimitusjohtajahuijauksessa rikollinen lähestyy uhriaan sähköpostitse tai puhelimitse, tekeytyy yrityksen johtajaksi ja koettaa saada talousosaston siirtämään rahaa tililleen. Hyöty voi Viestintäviraston mukaan nousta kymmeniin tuhansiin euroihin kerralla.
Valelasku on usein vain pelkkä lasku, joka koetetaan saada maksuprosesseista läpi vauhdikkaasti. Kertasummat ovat pienempiä kuin toimitusjohtajahuijauksissa.
Yksittäisiä kuluttajia puolestaan houkutellaan puhelin- ja sähköpostiviesteillä verkkoon pystytetylle valesivustolle, joilla kalastellaan luottokorttinumeroita, pankkitunnuksia, henkilötietoja, käyttäjätunnuksia tai yhteystietoja uusien kalasteluviestien uhreiksi.
Kuluttajia kiusataan myös tilausansoilla. Virasto kertoo, että ”vain sinulle” kohdistettu lähes ilmainen älylaite houkuttelee syöttämään luottokorttitiedot postitusta varten, mutta sitookin tilaajan kymmenien eurojen jatkuvaan kuukausiveloitukseen, josta ei pääse irti.
Suomalaisia kiusanneet huijaukset ja kalastelut ovat Viestintäviraston mukaan olleet melko kömpelöitä ja helppoja tunnistaa huijaukseksi, mutta vuoden loppua kohti huijausten laatu parantui.
Suurin osa haittaohjelmia levittävistä roskapostiviesteistä ja murretuista sivustoista levittää viraston mukaan nyt kiristyshaittaohjelmia. Myös tartuntojen määrä kasvoi viime vuonna moninkertaiseksi edellisestä vuodesta.
Useimmiten kiristyshaittaohjelma tarttuu tietokoneeseen, koska käyttäjä on uskonut huijaussähköpostiviestiä ja avannut liitetiedoston tai haittaohjelmatiedostoon osoittavan linkin.
Virasto kertoo myös, että joulukuussa Samsam-nimistä kiristyshaittaohjelmaa käyttävät rikolliset iskivät suomalaiseen yritykseen ja aiheuttivat merkittävää haittaa yrityksen toiminnalle.
Helmikuussa Bangladeshin keskuspankista puolestaan yritettiin ryöstää liki miljardi Yhdysvaltain dollaria väärentämällä pankkien välistä rahaliikennettä. Ryöstäjät ehtivät viedä noin 81 miljoonaa dollaria, ennen kuin ryöstäjien tekemä näppäilyvirhe paljasti operaation.
Lue myös:
