Etlan Vesa Vihriälä: Lisäsopeutus voi olla väistämätöntä

Suomen talous ei näytä tasapainottuvan hallituksen säästöohjelmalla ja kilpailukykysopimuksella.

  • LKS 20130116 ETLAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälä Muistioita hallitukselle - talouspolitiikan linjaustarpeet keväällä 2013 -julkaisun esittelytilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 16. tammikuuta 2013. LEHTIKUVA / KIMMO MÄNTYLÄ

    Vesa Vihriälä.

    ()

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan hallituksen neljän miljardin euron sopeutustavoitteesta kiinni pitäminen on Suomen julkisen talouden uskottavuuden kannalta keskeistä. Julkisen talouden kehitystä ja hallituksen johdonmukaisuutta tarkkailevat niin Euroopan komissio kuin luottoluokittajatkin.

– Ilman muuta on tärkeää, että hallitus pitää kiinni siitä, mitä se on ohjelmassaan tässä suhteessa kirjoittanut. Koska meillä on julkisen talouden ongelma, hallitus on tehnyt siihen sopeutusohjelman, joka nyt nippanappa täyttää vaatimuksen, että pääsemme hallituskauden lopulla sopusointuun EU-kriteerien kanssa ja saamme velan kasvun taittumaan, Vihriälä sanoo Verkkouutisille.

Etlan tiistaina julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan Suomen julkinen velka kuitenkin jatkaa kasvuaan noin 68 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2020 mennessä.

Huolestuttavinta on se, että rakenteellinen alijäämä ei näytä kääntyvän laskuun ja tavoitellulle tasolle. Rakenteellisella alijäämällä tarkoitetaan laskennallista alijäämää, jos kokonaistuotanto olisi potentiaalissaan eli tuotannossa ei olisi matalasta suhdanteesta johtuvaa vajaakäyttöä. Euroopan unioni tarkkailee jäsenmaidensa osalta yhä enemmän juuri rakenteellista alijäämää ja sille asetettua tavoitetta. Suomen osalta tavoitealijäämä on alle 0,5 prosenttia. 1,0 prosentin rakenteellisen alijäämän ylittäminen johtaa alijäämämenettelyyn. Sen Suomi on jo ylittänyt. Suomen rakenteellisen alijäämän arvioidaan olevan tänä vuonna 1,5 prosenttia suhteessa bkt:hen ja sen ennustetaan kasvavan tulevina vuosina.

Tarkoittaako tämä, että lisäsopeutus tulee jatkossa väistämättömäksi?

– Kyllä se sitä tarkoittaa, jos ei pystytä muilla tavoilla tilannetta korjaamaan. Se muu tapa tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä olisi parempi kasvu, enemmän työpaikkoja, enemmän verotuloja ja toisaalta sitten näkymä siitä, että julkisen sektorin menopaineet rauhoittuvat, Vihriälä sanoo.

Suurempi kasvu ja parempi työllisyyskehitys taas edellyttäisi Vihriälän mielestä paikallisen sopimisen laajaa toteutumista. Hän muistuttaa, että Saksa nousi suurista taloudellisista vaikeuksista 2000-luvun alusta nimenomaan paikallisen sopimisen avulla.

– Yritykset pystyivät parantamaan kilpailukykyään, kun paikallisesti sovittiin hyvin vaatimattomista palkankorotuksista. Kriisiyhtiöissä jopa alitettiin palkkoja, ja tämän seurauksena palkkaliukumat olivat vuodesta toiseen negatiivisia. Se oli tärkeä tekijä siihen, että Saksa sai kilpailukykynsä kuntoon, Vihriälä sanoo.

Hän huomauttaa, että Saksassa kilpailukyvyn kohentaminen saattoi mennä liian pitkällekin siinä mielessä, että tuloksena oli suuri vaihtotaseen ylijäämä ja heikko kotimainen kysyntä, mutta tilanne on viime aikoina ollut tasapainottumaan päin.

Suomen pitäisi Vihriälän mielestä saada ensin vientisektori liikkeelle ja sen myötä investoinnit rullaamaan.

– Tämä nyt vain edellyttää parempaa kilpailukykyä. Paikallinen sopiminen on tärkeä tekijä. Se myös tarkoittaa sitä, että jos paikallisesti sovitaan työehdoista, jotka auttavat jotakin kilpailukykyvaikeuksissa olevaa yritystä, niin silloin ei tarvitse puuttua muiden työehtoihin. Tässä mielessä vaikutukset kotimaiseen ostovoimaan ovat vähäisemmät kuin siinä tapauksessa, että leikataan kaikkien palkoista, Vihriälä sanoo.

Kilpailukykysopimuksen toimet vaikuttavat nimenomaan kautta linjan, myös niihin yrityksiin ja työntekijöihin, joiden kohdalla ei ole kilpailukykyongelmaa. Se taas heikentää näidenkin työntekijöiden ostovoimaa.

Kilpailukykysopimuksen myötä on näillä näkymin toteutumassa lähinnä työehtosopimuksiin sisältyvien paikallisen sopimisen mahdollisuuksien ulottaminen järjestäytymättömiin yrityksiin sekä kriisilausekkeet vaikeuksissa oleville yrityksille. Niiden turvin kriisiyritykset voivat poiketa tesseistä myös palkoissa ja työajoissa.

– Minusta olisi ollut hyvä, jos olisi voitu sopia jo normaalioloissa tapahtuvista paikallisista ratkaisuista suhteessa ammattijärjestöjen ja työnantajien kesken tekemiin työehtosopimuksiin, mutta toki tämä on askel eteenpäin, Vihriälä sanoo.

Tulevassa kehysriihessä täytyy Vihriälän mielestä pitää huolta siitä, että neljän miljardin euron sopeutus toteutuu ja siihen tarvittavat säästöpäätökset tehdään. Tuloveronkevennykset jäävät riippumaan siitä, minkälainen kevennysvara on suhteessa kokonaisuuteen.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.