Risto Gabrielsson totesi Energia Forumin energiapäivässä Tampereella, että Eurooppa on riippuvainen sen rajojen ulkopuolelta tulevasta energiasta, erityisesti öljyn ja kaasun tuonnista Venäjältä.
– Energia on tänä päivänä entistä enemmän politiikan vaikutusvallan väline. Venäjällä mielletään kyllä sen kaupallinenkin rooli maailman markkinoilla, mutta poliittinen johto tuntuu priorisoineen energiapolitiikan ensisijaisesti politiikan vallankäytön välineeksi. Eteenkin Ukrainan kaasukriisit 2006, 2009 ja tänään ulottavat tämän politiikan vaikutukset syvemmällekin Eurooppaan, hän sanoi.
Gabrielssonin mukaan Euroopan unioni ei toistaiseksi ole kyennyt toimimaan yhtenäisenä liittona yhteisillä pelisäännöillä neuvotellessaan energiasta Venäjän kanssa.
Hänen mukaansa itäinen naapurimaa on tehokkaasti käyttänyt ”keppi ja porkkana-politiikkaa” hajottaakseen tässä mielessä eurooppalaista yhteisrintamaa.
– Toisaalta monet eurooppalaiset maat ovat hanakasti tarttuneet porkkanaan. Korjatakseen tilannetta Euroopan komissio onkin antanut parlamentille tämän vuoden keväällä strategiapaperin hyväksyttäväksi ja viime viikolla EU-maat sopivatkin aiheeseen liittyvistä ilmastotavoitteista vuoteen 2030 mennessä.
Suomea on kummasteltu Euroopassa uuden ydinvoimalahankkeen johdosta, sillä EU kehottanut välttämään energiayhteistyötä Venäjän kanssa pakotteiden aikana.
– Punnittavana on toisaalta EU:n yhteinen etu ja politiikka sekä toisaalta kansalliset edut ja politiikka. Kun tarkastelee vaikkapa Gazpromin omistuksia Euroopassa ja erityisesti Saksassa, emme ole ongelman kanssa yksin, Gabrielsson totesi.
