Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy ja hiilidioksidipäästöt laskevat sähkö- ja lämpösektoreilla Suomessa vuoteen 2030 mennessä merkittävästi. Uusiutuvan energian lisäys keskittyy hyvin voimakkaasti bioenergiaan, todetaan Valtioneuvoston maanantaina julkaisemassa selvityksessä, jossa tarkastellaan EU:n 2030 energia- ja ilmastopolitiikan toteutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia sähkösektoriin EU:ssa.
Oletukset talouskasvun elpymisestä ja fossiilisten polttoaineiden hinnoista yhdistettynä tiukentuviin päästötavoitteisiin nostaisivat päästöoikeuksien ja sähkön hintaa EU-alueella merkittävästi selvityksessä tehtyjen markkinamallinnusten perusteella. Mikäli kaikissa EU-maissa luovuttaisiin kansallisista uusiutuvan energian tavoitteista ja tukijärjestelmistä, nousisi päästöoikeuksien hinta merkittävästi korkeammaksi kuin tilanteessa, jossa uusiutuvan energian kansallisia tukijärjestelmiä jatketaan. Päästöoikeuksien hinta heijastuu myös sähkön markkinahintaan, joka on jonkin verran alhaisempi, mikäli tukia on käytössä.
Selvityksen mukaan Suomessa ei kuitenkaan investoitaisi aurinko- ja tuulivoimaan merkittävässä määrin ennen vuotta 2030 nykyisen tukijärjestelmän piirissä olevien investointien lisäksi.
Tuuli- ja aurinkoenergian sijaan bioenergian käyttö Suomessa kasvaa merkittävästi fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvautuessa bioenergialla sähkön ja lämmön tuotannossa päästökauppasektorilla. Erityisesti päästöoikeuksien hintojen kohoaminen nostaa energialaitosten puustamaksukykyä ja parantaa edelleen bioenergian asemaa turpeeseen ja fossiilisiin polttoaineisiin nähden. Energialaitosten puustamaksukyky saavuttaa metsäteollisuuden kuitupuuhankinnan hintatason ennen 2020-luvun puoltaväliä, ja huoli puun energiakäytön vaikutuksesta metsäteollisuuden kuitupuun hintaan 2020-luvun loppupuolella on aiheellinen.
Selvityksessä tehtyjen haastatteluiden perusteella yrityksen kokevat kotimarkkinoiden roolin erittäin merkittäväksi. Määrälliset tuotantotavoitteet ja mahdolliset täysin teknologianeutraalit ohjauskeinot eivät kuitenkaan välttämättä ole haastatteluiden mukaan optimaalisin keino edistää suomalaisen teknologian kehittymistä, vaan liiketoimintamahdollisuuksia voidaan edistää myös tukemalla erityisesti uuden teknologian kokeiluhankkeita.
Selvityksen perusteella sähkö- ja lämpösektoreilla Suomessa voidaan saavuttaa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelman tavoitteet uusiutuvasta energiasta ja omavaraisuudesta. Tavoitteet on kuitenkin asetettu energiankulutukselle kokonaisuudessaan sisältäen liikennesektorin. Liikennesektorilla on todennäköisesti sähkö- ja lämpösektoria haastavampaa nostaa uusiutuvan energian osuutta 50 prosenttiin, jolloin kokonaistavoitteeseen pääsy voi edellyttää sitä korkeampia osuuksia sähkö- ja lämpösektorilla.
Myös kivihiilen käytöstä luopumisen osalta tavoitteet eivät selvityksen perusteella toteutuisi, vaikka päästöoikeuksien hinnat nousisivat merkittävästi. Vaikka kivihiilen käyttö vähenee merkittävästi, ei siitä kuitenkaan päästäisi kokonaan eroon Suomessa.
Selvityksen on toteuttanut Pöyry Management Consulting Oy.
