Vaikka ulosotolla on tarvittaessa oikeus ulosmitata ja myydä velallisen omaisuutta, suuri osa veloista jää Ylen mukaan silti perimättä.
Johtava hallintovouti Elina Arpiainen Valtakunnanvoudinvirastosta kertoo Ylelle, että valtaosassa epäonnistuneista perinnöistä syynä on velallisen varattomuus. Ulosottoon päätyy aina esimerkiksi verovelkoja, joita ei todellisuudessa edes voida saada perittyä.
Kihlakunnanvouti Kalle Hirvisuon mukaan ulosottoon siirtyvät velat ovat usein jo alun perin mahdottomia muuttaa rahaksi. Jos nurin menevällä yrityksellä on vaikka 500 000 velkaa, ne tulevat perittäväksi kerran vuodessa viiden vuoden ajan.
– Verottajan on varmaan heidän ohjeistuksensa mukaan lähetettävä ne määräajoin uudestaan ulos, vaikka on ihan selvää, että sellaisia saada perittyä ikinä, Hirvisuo kertoo.
Viime vuonna ulosotossa oli yhteensä 5,4 miljardin euron arvosta velkoja. Näistä ulosottoon maksettiin yksi miljardi.
