Viennin kuukausiarvo on ollut tätä pienempi viimeksi joulukuussa 2012. Tuonnin arvo laski alimmilleen elokuun 2010 jälkeen, hieman yli 4,3 miljardiin euroon eli kolme prosenttia viimevuotista pienemmäksi.
Kauppataseen alijäämä jäi helmikuussa 70 miljoonaan euroon. Tammikuun heikon kehityksen vuoksi alkuvuoden vaje on kuitenkin 570 miljoonaa euroa. Viime vuonna helmikuun alijäämä oli 110 miljoonaa euroa ja tammi-helmikuun vaje puoli miljardia euroa.
Helmikuun kaupan lasku johtui ulkokaupan supistumisesta. Vienti EU:n ulkopuolelle väheni yhdeksän prosenttia ja tuonti EU:n ulkopuolelta seitsemän prosenttia. Vienti EU-maihin sen sijaan kasvoi neljä prosenttia ja tuonti EU:sta pysytteli viimevuotisella tasolla.
– Tavaraviennissä ei edelleenkään näy pitkään odotettua kasvua ja erityisesti kehittyvien talouksien alakuloinen suhdannetila näyttäisi painavan vientiä, koska Kiina ja Venäjä menettivät osuuksiaan, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo..
Hänen mukaansa viennin selkeä kasvu EU-maihin tukee toiveita länsiviennin vedolla tapahtuvasta talouden asteittaisesta toipumisesta.
– Odotamme talouskasvun piristyvän euroalueella sekä pysyvän hyvänä myös Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Yrityksetkin kertovat valoisammista vientiodotuksista. Suomi seuraa muun euroalueen elpymistä, mutta poikkeuksellisen laahustavaa tahtia.
Nordea ennakoi viime viikolla tavaraviennin arvon supistuneen helmikuussa kolme prosenttia. Pankin mukaan vasta suurempi kuin viiden prosentin tavaraviennin pudotus olisi pettymys.
– Olisi yllätys, jos tavaraviennin arvo supistuisi vähemmän kuin prosentin tai enemmän kuin viisi prosenttia. Tämän haarukan ylälaita riittäisi pitämään vientimäärien trendin selvästi nousevana. Haarukan alalaita puolestaan vääntäisi tämän trendin vaakasuoraksi, ekonomisti Pasi Sorjonen kirjoitti.
Helmikuussa Iso-Britannia, Viro ja Saksa kasvattivat eniten vientiosuuttaan, Kiina, Alankomaat ja Venäjä puolestaan menettivät osuuksiaan. Tuonnissa Ranska oli suurin kasvumaa lentokonehankinnan vuoksi, mutta myös tuonti Puolasta lisääntyi selvästi. Tuonti Venäjältä ja Alankomaista jäi selvästi miinukselle.
Kulkuneuvovienti oli viennin tärkein kasvuala, kun taas öljytuotteiden viennin arvo jäi selvästi viimevuotista pienemmäksi. Tuontia pitivät yllä 50 miljoonan euron lentokonehankinta ja vahvasti kasvanut malmirikasteiden ja autojen tuonti. Energiatuotteiden sekä raudan ja teräksen tuonnin arvo laski huomattavasti.
