Pieni eläke on Reijo Vanteen mukaan vain osatekijä eläkeläisten toimeentulo-ongelmissa. Suuret terveysmenot ja asumiskustannukset ovat merkittävässä roolissa.
– Yleinen prosenttikorotus kaikkiin työeläkkeisiin korjaisi pienituloisten ja toimeentulo-ongelmaisten tilannetta vain vähän. Pienituloisilla osa eläkkeestä on Kelan eläkettä, johon korotuksella ei olisi vaikutusta, Vanne kertoo Telan uutiskirjeessä.
Esimerkiksi 1 000 euron kokonaiseläkkeestä vain kaksi kolmasosaa on työeläkettä. Pieni työeläkkeen prosenttikorotus ei riitä, jos suuret asumis- ja terveysmenot ovat toimeentulovaikeuksien keskeinen lähde.
Lisäksi prosenttikorotus kaikkiin työeläkkeisiin valuisi suurelta osin hukkaan alkuperäisen tarkoituksen näkökulmasta.
– Iso osa korotukseen käytettävästä rahasta annettaisiin muille kuin toimeentulo-ongelmista kärsiville, Vanne toteaa.
Aika ajoin lakisääteisiin eläkkeisiin on esitetty eläkekattoa tai työeläkkeiden indeksitarkistusten kohdistamista pientä työeläkettä saaville nykyistä enemmän. Vanteen mukaan esitykset kuitenkin kaatuvat siihen, että Suomessa on vähän todella suuria eläkkeitä.
– Leikkaukset jouduttaisiin kohdistamaan jo aika pieniinkin eläkkeisiin, jotta vielä pienempiin eläkkeisiin saataisiin korotukset, jotka ratkaisisivat esimerkiksi suurten asumiskustannusten ja terveysmenojen kanssa kamppailevien eläkeläisten ongelmat, Vanne kertoo.
Lisäksi ehdotetun kaltaiset tulontasaamisesitykset vaarantaisivat helposti eläketurvan ennakoitavuuden, mikä olisi työeläkejärjestelmän jatkuvuuden ja luottamuksen kannalta huono asia.
– Lähellä eläkeikää ja eläkkeellä olevat ihmiset tietävät tulevan vuosien eläkkeensä määrän melko tarkkaan etukäteen. Ihmiset luottavat siihen, että eläkettä kertyy kaikille samojen yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti, Vanne kuvaa.
Sen sijaan Kelan eläkkeiden tasokorotukset olisivat Vanteen mielestä tehokasta pienituloisten eläkeläisten aseman parantamista.
Vaikka kansaneläkkeeseen on tehty useita tasokorotuksia 2000-luvulla ja takuueläke tuli voimaan vuonna 2011, Kelan eläkkeiden osuus bruttokansantuotteesta on laskenut ja laskee edelleen.
– Takuu- ja kansaneläkkeiden korotukset osuvat juuri pientä eläkettä ja myös pientä työeläkettä saaviin, Vanne toteaa.
Pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa voidaan hänen mukaansa parantaa myös muilla täsmäkeinoilla, kuten kohtuuhintaisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla, lääkekorvauksilla ja verotuksilla. Asumistuki puolestaan kohdentuu suurista asumiskustannuksista kärsiviin.
Pienituloisia eläkeläisiä oli Tilastokeskuksen mukaan Suomessa topissa vuonna noin 180 000. Eläketurvakeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan pienituloisten osuus oli suuri yksin asuvien eläkeläisten sekä alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten keskuudessa.
