Tekniikan akateemiset TEK:n teknologiabarometrin synkkään kuvaan häämöttää kuitenkin valoa yrityssektorilta. Yritykset arvioivat panevansa tulevaisuudessa tuotekehitykseensä paukkuja nykyistä enemmän. Myös suorat sijoitukset Suomeen ovat kasvaneet.
Barometri osoittaa, että Suomi on teknistieteellisessä osaamisessa vertailumaiden ykkönen. Tanska kuitenkin ohitti Suomen jo vuonna 2014 t&k-tehtävissä työskentelevien määrässä ja menee nyt ohitsemme myös elinikäisessä oppimisessa.
Suomen asemaa vertailumaiden joukossa heikentää pitkäaikaistyöttömyys, joka on laajentunut koskemaan myös korkeakoulutettuja. Samanaikaisesti työmarkkinoilla on osaajien kohtaanto-ongelmaa.
TEK:n mukaan Tanska kelpaa tässäkin malliksi sillä, siellä työllisyystoimenpiteet ovat olleet ilmeisen tehokkaita.
– Olemme havainneet Suomen alamäen. Koreassa positiivinen kehitys on jatkunut, mutta myös heillä on uhkaavia merkkejä negatiivisesta käänteestä, kertoi Barometrihankkeen korealaisen kumppanin, Etelä-Korean tiede- ja teknologiainstituutin, edustaja Pilseong Jang barometrin julkistustilaisuudessa Helsingissä.
– Selvityksemme mukaan julkisilla t&k-tukitoimilla voidaan vaikuttaa erityisesti osaamisintensiivisten yritysten kasvuvauhtiin. Sen sijaan kannattavuuteen toimilla ei näytä olevan vaikutusta, sanoi samaa tutkimuslaitosta edustava Seog Won Hwang.
Miten orastavaa nousua voitaisiin vauhdittaa?
TEK:n yksikön johtaja Pekka Pellinen pitää tärkeimpänä sitä, että päättäjät oivaltaisivat uudelleen innovaatiopohjaisen talouskasvun merkityksen.
– Lisäksi julkisin toimin on luotava yksityiselle sektorille lisäkannusteita tehdä omia uusia panostuksia ja avauksia, ja panostukset soveltaviin Tekesin tyyppisiin instrumentteihin on saatava kääntymään kasvu-uralle. Uusia työpaikkoja syntyy eniten pk-sektorille, joten kannustimia kannattaa kohdentaa juuri sinne, hän sanoo.
Pellisen mukaan julkiselle sektorille on tehtävä selkeä poikkihallinnollinen innovaatiolinjaus eri hallinnonalojen toiminnan koordinoimiseksi.
– Työvoima- ja innovaatiohallintojen yhteyttä on tiivistettävä esimerkiksi liittämällä DigiBoosti-toimintamalli osaksi työvoimahallinnon työkalupakkia. Julkisen sektorin tuottavuuteen yleensäkin on saatava parannusta digitalisaation kautta. Myös yksityissektorilla kaivataan kasvuhakuisuutta ja riskinottokyvyn parantamista, Pellinen listaa.
