Korkeasti koulutetuilla, suurituloisilla ja yrittäjillä on hyvä taloudellinen lukutaito, kun taas nuorilla ja pienituloisilla huonompi, arvioidaan Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmin ja Tampereen yliopiston vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskasen tutkimuksessa.
Taloudellisen lukutaidon katsotaan koostuvan tietämyksestä, käyttäytymisestä ja asenteista.
Miehillä on naisia parempi taloudellinen tietämys, mutta taloudellisen käyttäytymisen osalta miesten ja naisten välillä ei ole merkittävää eroa.
– Taloudellinen lukutaito on kasvavan kansainvälisen mielenkiinnon kohteena niin talouspolitiikassa kuin tutkimuksessa. Sillä viitataan kuluttajien kyvykkyyteen ymmärtää henkilökohtaisen tai kotitalouden taloudenhoitoon liittyviä asioita, ja soveltaa tietämystään käytäntöön, Kalmi kertoo Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan tiedotteessa.
Tulosten perustella suomalaisten taloudellinen tietämys, taloudellinen käyttäytyminen ja vakuutustietämys ovat keskimäärin hyvällä tasolla.
Esimerkiksi suomalaiset osasivat määritellä ja laskea korkoja hyvin. Myös laskujen maksaminen ajallaan ja talouden suunnittelu sujui Suomessa muihin maihin verrattuna paremmin. Toisaalta inflaation määrittely onnistui huonommin.
Vastaajien keskimääräinen vakuutustietämys oli hyvin korkealla tasolla. Yli 80 prosentilla oli enemmän kuin puolet vastauksista oikein. Samoilla vastaajilla oli sekä vahva taloudellinen ymmärrys että hyvä ymmärrys vakuutuksista.
– Hieman yllättäen osoittautui, että taloudellisella tietämyksellä ja ylivelkaantumisella ei ole yhteyttä. Sen sijaan ongelmat taloudellisessa käyttäytymisessä ja asenteissa selittävät ylivelkaantumista hyvin, samoin se, jos kokee oman talousosaamisen huonoksi, Ruuskanen jatkaa.
Taloudellinen tietämys ei myöskään kovin voimakkaasti ole vastaavuussuhteessa taloudellisen käyttäytymisen kanssa, kun taas taloudelliset asenteet ovat taloudelliseen käyttäytymiseen selvästi voimakkaammassa yhteydessä.
Taloudellinen lukutaito Suomessa –haastattelututkimus on tehty tämän vuoden aikana noin 1 500 kuluttajalle. Projektia ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö, Liikesivistysrahasto, Vaasan Aktia-säätiö, ja Pörssisäätiö.
