Pienissä yrityksissä, joissa omistaja-yrittäjä osallistuu usein päivittäiseen työskentelyyn, työntekijöiden ja työnantajan jatkuva vuorovaikutus antaa myös työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa konkreettisiin työtehtävien järjestelyihin. Tämä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrista, johon vastasi yli tuhat yksityisen sektorin palkansaajaa. Suomen Yrittäjät eritteli vastaukset yrityskokoluokittain.
Kyselyn perusteella vaikutusmahdollisuuksia töiden jakoon ja työtahtiin on enemmän pienemmissä yrityksissä.
– Pienissä työyhteisöissä on tyypillisesti helpompi säädellä työtahtia kuin suuremmissa, joissa työajan ja siten työtahdin seuranta on yleensä tarkemmin organisoitua eikä siten välttämättä niin joustavaa, lainopillinen asiamies Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä avaa tuloksia.
– Pienten yritysten työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet työtahtiin johtuvat ainakin osittain pienestä työympäristöstä ja luontevasta tiedonkulusta, hän jatkaa.
Erityisesti pienissä yrityksissä työnantajan ja työntekijöiden välit ovat avoimet ja luottamukselliset. Pienissä yrityksissä tietoja myös välitetään avoimesti.
– On ristiriitaista, että lainsäätäjä rajoittaa sopimusvapautta juuri niillä työpaikoilla, joissa luottamus on hyvä ja tieto kulkee. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä on keskimäärin viisi työntekijää, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.
– Yhteistoimintalain soveltamisella ei vastausten perusteella näyttäisi olevan positiivista vaikutusta tiedonkulkuun. Lakia on syytä uudistaa yhdessä muun työlainsäädännön kanssa, jotta säätely vastaisi tämän päivän työelämän todellisia tarpeita, Makkula jatkaa.
Yhteistoimintalakia sovelletaan niissä yrityksissä, joissa on vähintään 20 työntekijää.
Makkulan mukaan Suomi tarvitsee kipeästi joustavampia työmarkkinoita, ja työpaikat laajempaa sopimusvapautta.
– Erityisesti pienissä yrityksissä on hyvät edellytykset yhteiselle sopimiselle. Toivoa sopii, että barometrin tietoja hyödynnetään työmarkkinoiden sääntelyä kehitettäessä.
Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrilla suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin. Vuonna 2015 vastaajia oli 1113 yksityiseltä sektorilta. Tulokset voidaan yleistää koskemaan kaikkia palkansaajia.
