Suomen nettomaksu Euroopan unionille oli viime vuonna 809 miljoonaa euroa eli noin 148 euroa asukasta kohden. Nettomaksu kasvoi 205 miljoonalla eurolla toissa vuodesta, jolloin se oli 604 miljoonaa euroa.
Viime vuosi oli uuden rahoituskehyskauden (2014–2020) ensimmäinen vuosi, joten vuodet 2013 ja 2014 ole täysin vertailukelpoisia. Esimerkiksi kehysotsakkeiden sisältö on osin muuttunut.
Lukuihin vaikuttivat vanhan kauden (2007–2013) ohjelmien päättyminen ja uusien ohjelmien käynnistymisen viivästykset.
Suomi keskimääräinen nettomaksaja
Suomi on edelleen keskitasolla nettomaksajien joukossa. Suomi on kuulunut EU-budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001. Nettosaaja Suomi oli vuosina 1996, 1997 ja 2000.
Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja.
– Suomi on nettomaksaja, koska olemme keskimääräistä vauraampi EU-maa. Nettoasema ei kuitenkaan tuo esiin kaikkia EU-jäsenyydestä koituvia hyötyjä. Siinä ei näy esimerkiksi sisämarkkinoiden ja vapaan liikkuvuuden hyötyjä, sanoo budjettineuvos Päivi Valkama.
Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,53 prosenttia. EU-jäsenmaihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 0,83 prosenttia.
Maaseudun tukia lykkääntyi
Suomen valtion tulot EU:lta pienenivät vuodesta 2013 lähes 435 miljoonalla eurolla. Rakennepoliittiset tuet pienenivät 160 miljoonalla sekä maataloustuet ja maaseudun kehittämistuet 272 miljoonalla.
Maaseudun kehittämistuet pienenivät viime vuonna lähinnä siksi, että kehittämisohjelma hyväksyttiin vasta loppuvuodesta eikä valtaosaa tuista ehditty maksaa viime vuoden puolella. Taustalla oli ohjelmakausien vaihtuminen. Vastaavasti tulojen arvioidaan olevan suuremmat tänä vuonna kuin viime vuonna.
Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 141 miljoonaa euroa, joka oli noin 6,9 prosenttia Suomen maksuista EU:n budjettiin.
Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 170 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja. Näistä 25 prosentin kantopalkkio, noin 43 miljoonaa euroa, tuloutettiin valtion budjettiin.
Hollanti suurin nettomaksaja
Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Hollanti, Saksa ja Ruotsi.
Samat maat olivat suurimpia nettomaksajia myös asukasmäärään suhteutettuna eli Hollanti 280 euroa asukasta kohden, Ruotsi 240 euroa, Saksa 192 euroa.
Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Unkari, Bulgaria ja Liettua. Henkeä kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat Unkari, 565 euroa asukasta kohden, Liettua 524 euroa ja Kreikka 470 euroa.
