Ensi vuoden kasvuksi Suomen Pankki ennustaa 0,7 prosentin kasvua ja vuoden 2017 kasvuksi 1,0 prosenttia. Pitkän aikavälin keskimääräinen kasvu on Suomessa ollut kolmen prosentin luokkaa ennen finanssikriisin alkamista.
– Suomessa tarvitaan ratkaisuja, joiden avulla kustannuskilpailukyky paranee merkittävästi. Niin voidaan vahvistaa luottamusta ja kohentaa talouden kasvunäkymiä viennin ja investointien vahvistuessa, pääjohtaja Erkki Liikanen sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Suomen Pankki huomauttaa, että palkkamaltista huolimatta yksikkötyökustannusten kasvu näyttää Suomessa jatkuvan nopeampana kuin muualla euroalueella, sillä tuottavuuden kasvu jää edelleen hyvin hitaaksi. Työmarkkinatilanne paranee Suomen Pankin mukaan vain verkkaisesti ennustejaksolla talouskasvun vaimeuden sekä rakennetyöttömyyden kasvun vuoksi.
Suomen Pankin Euro&Talous julkaisun artikkelissa epäillään hallituksen saavuttavan tavoitetta velkaantumisen pysäyttämisestä suhteessa bruttokansantuotteeseen vaalikauden loppuun mennessä.
”Julkisen talouden pitkän aikavälin näkymät ovat heikot”, julkaisussa todetaan.
Uuden hallituksen tavoitteena on pysäyttää velka-asteen nousu hallituskaudella ja päättää velan euromääräinen kasvu vuoteen 2021 mennessä. Hallitusohjelmassa sovittiin, että julkista taloutta tasapainotetaan noin 4 miljardilla eurolla hallituskauden aikana. Suomen Pankin ennusteen perusteella kummankin tavoitteen saavuttaminen näyttää epävarmalta.
”Valtiontalouden tavoite on kunnianhimoinen ja saattaa vaatia lisää menoja sopeuttavia toimia, jos veroasteen nousua ei hallitusohjelman mukaisesti sallita”, artikkelissa todetaan.
Maailmalla kasvua
Maailmankaupan koheneminen jää vuonna 2015 selvästi vielä kesällä arvioitua hitaammaksi. Kiinan talouskasvu on hidastunut ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan ennustejaksolla. Samanaikaisesti Suomen viennin kannalta tärkeät markkinat Euroopassa ja Yhdysvalloissa kasvavat varsin hyvää vauhtia. Rahapolitiikan elvytystä on lisätty, mikä tukee hintavakautta ja euroalueen kasvua.
Investointien lisääntyminen euroalueella piristää vuonna 2016 Suomen vientiä. Suomen vienti ei kuitenkaan pääse vientimarkkinoidensa kasvun vauhtiin. Viennin nopealle elpymiselle ei ole samanlaisia edellytyksiä, joita taloushistorian aiemmissa kasvuvaiheissa on nähty, kuten nopeaa maailmankaupan kasvua tai uusia erityisen kilpailukykyisiä vientituotteita.
Myös Suomessa on nähty joitain merkkejä investointien elpymisestä, ja investointien odotetaan kääntyvän lievään kasvuun vuosina 2016 ja 2017 asteittain vahvistuvan ulkoisen kysynnän ja jo käynnissä olevien uusien hankkeiden myötä.
Yksityinen kulutus lisääntyy ennustejaksolla vain maltillisesti, mutta heikkokin kasvu auttaa pitämään yllä yksityistä kysyntää. Kotitalouksien tulot ovat kehittyneet taantumavuosina suhteellisen vakaasti, kun tulonsiirtojen merkitys tulonlähteenä on kasvanut varsinkin eläkeläisten määrän lisääntymisen vuoksi.
Kuluttajahintojen nousu jatkuu poikkeuksellisen hitaana, kun ulkomaiset ja kotimaiset hintapaineet säilyvät alhaisina. Inflaatio on vuonna 2015 keskimäärin –0,1 prosenttia ja kiihtyy 0,3 prosenttiin vuonna 2016 ja 1 prosenttiin vuonna 2017.
Nimelliset ansiot kasvavat ennustejaksolla maltillisesti voimassa olevan työmarkkinaratkaisun mukaisesti ja hidas inflaatio tukee reaaliansioiden kohenemista.
Suomen julkisen talouden rahoitusasema on ollut jo kuusi vuotta alijäämäinen. Julkinen velka on yli 68 % suhteessa BKT:hen ja on vuonna 2017 yli kaksinkertainen verrattuna vuoden 2008 velkatilanteeseen.
Sekä kotitaloudet että julkinen talous ovat vuoden 2009 jälkeen olleet samanaikaisesti alijäämäisiä. Talouden ulkoista tasapainoa on pitkään tukenut yritysten rahoitusylijäämä. Yrityssektorin rahoitusylijäämää on puolestaan ylläpitänyt yritysten investointien vähäisyys. Talouden tuotantopotentiaali supistuu edelleen, ja Suomen talous pyörii tällä hetkellä velkaantumisen varassa.
