Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä runsaat 570 000 henkilöä, joista vajaa kolmannes työskenteli EU 15 -maissa, vajaa neljännes Aasiassa ja Oseaniassa ja vajaa kuudennes EU 27 -maissa.
Yksittäisistä maista eniten henkilöstöä oli Kiinassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Intiassa.
Suomalaiset tytäryhtiöt työllistivät eniten henkilöstöä EU 15 -maissa, yhteensä vajaat 176 000 henkilöä.
Toiseksi eniten henkilöstömäärällä mitattuna suomalaisia tytäryhtiöitä oli Aasiassa ja Oseaniassa, yhteensä runsaat 138 200 henkilöä.
EU 27-maissa henkilöstön lukumäärä oli vajaat 93 200 henkilöä
Yksittäisistä maista henkilöstöä oli eniten Kiinassa (68 980 henkilöä), Ruotsissa (67 700 henkilöä), Venäjällä (48 310 henkilöä) ja Intiassa (40 930 henkilöä).
Teollisuuden toimiala oli merkittävin työllistäjä suomalaisissa yrityksissä ulkomailla. Eniten henkilöstöä oli elektroniikka- ja sähköteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, 144 970 henkilöä, sekä kone- ja metalliteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, 112 600 henkilöä.
Tytäryhtiöt ulkomailla investoivat aineelliseen pääomaansa bruttomääräisesti yhteensä runsaat 4 miljardia euroa. Investoinneista 69 prosenttia tehtiin Euroopassa ja 20 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa.
Yksittäisistä maista investointeja tehtiin eniten Ruotsissa, yhteensä 549,3 miljoonalla eurolla. Maailmanlaajuisesti paperiteollisuuden tytäryhtiöt investoivat eniten, yhteensä 671,4 miljoonalla eurolla.
Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli vajaat 158,6 miljardia euroa. Liikevaihto on konsolidoimaton eli luku sisältää muun muassa konserniyhtiöiden välisen konsernin sisäisen kaupan.
Liikevaihdosta 44 prosenttia syntyi EU 15-maissa ja 16 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa.
