Mäntyvaltaisen metsän puuntuotoskyky on suurin silloin, kun seassa kasvaa koivua. Koivua pitää kuitenkin olla selvästi vähemmän kuin mäntyä. Kuusikoissa koivun osuus saa olla aluksi jopa puolet puiden kokonaismäärästä.
– Sekametsissä puut pystyvät käyttämään ravinteita tehokkaammin kuin yhden puulajin metsiköissä, ja tämän vuoksi puiden kasvu on nopeampaa, kertoo erikoistutkija Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskus Lukesta.
Lehtipuiden kasvattaminen havupuiden seassa helpottaa myös metsänhoitotöitä. Esimerkiksi täydennysistutusten tarve vähenee, jos lehtipuiden taimien annetaan kasvaa.
Koska lehtipuut kasvavat havupuita nopeammin, myös hakkuut ovat mahdollisia aiemmin kuin havupuuvaltaisissa metsissä.
Lisäksi sekametsät eivät ole yhtä alttiita metsätuhoriskeille, ja mahdollisuudet saada puunmyyntituloja useammasta puulajista tasaavat puun hintakehitykseen liittyviä riskejä.
– Sekametsillä on positiivisia vaikutuksia myös metsäluonnon monimuotoisuuteen, virkistyskäyttöarvoon ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, Mäkipää toteaa.
Tutkimus oli ensimmäinen laatuaan, jossa testattiin ravinteidenoton tehokkuutta eri puulajisuhteilla.
