Eduskunnan varapuhemies Arto Satosen (kok.) mukaan kasvusta huolimatta Suomen taloudessa kaikki ei ole niin hyvin, kuin päältä katsottuna näyttää. Satonen kirjoittaa asiasta Verkkouutisten blogissaan.
– Kulutusluotot ovat kasvaneet Suomessa jopa 14 prosenttia vuoden aikana. Vieläkin huolestuttavampaa on se, että merkittävä osa luotoista on vakuudettomia. Suomen Pankin mukaan Suomessa toimivat pankit ja luottolaitokset ovat antaneet vakuudettomia luottoja neljän miljardin euron edestä. Lisäksi suomalaisilla on neljän miljardin euron verran tili- ja luottokorttiluottoja, Satonen listaa.
Satosen mukaan kuluttajien ostokäyttäytyminen on myös muuttunut. Hän arvioi, että monet sellaiset tavarat ja palvelut, joita varten aiemmin säästettiin, hankitaan nyt kulutusluotolla tai kuukausimaksulla.
– Asuntolainojen laina-ajat ovat pidentyneet ja lainan lyhennyksistä otetaan vapaita vuosia herkemmin. Kuluttajien käyttäytymisen muutos on ollut niin merkittävä, että yhä useampi suomalainen elää sananmukaisesti kädestä suuhun.
Satosen mukaan ylivelkaantumisesta on tullut monen perheen riesa. Maksuhäiriöisiä henkilöitä on Suomessa 374 000, eli enemmän kuin koskaan, ja luku on jatkuvassa kasvussa.
– Ylivelkaantuneen henkilön on erittäin vaikea parantaa omaa taloudellista tilannettaan, koska esimerkiksi työtulojen kasvu menee pitkälti vanhojen velkojen maksuun. Ylivelkaantunut onkin todellisessa kannustinloukussa, mikä ajaa monet pimeille työmarkkinoille. Ylivelkaantumisen aiheuttamaa inhimillistä ja taloudellista hintaa ihmisille ja yhteiskunnalle on mahdotonta arvioida, mutta se on varmasti mittava.
Satosen mielestä lainsäätäjä ei voi katsoa kehitystä sivusta.
– Liian monelle suomalaisille helposti tarjolla oleva velkaraha on ylivoimainen houkutin. Ei voida olettaa, että kaikilla suomalaisilla on realistinen käsitys omasta velanmaksukyvystään tai varautumisesta korkojen nousuun.
Satonen muistuttaa, että pikavippien osalta on jo säädetty korkokatto alle 2 000 euron lainoille. Nyt hänen mielestään aika ottaa seuraava askel, eli positiivinen luottorekisteri, josta luotonmyöntäjä voi tarkistaa lainanhakijan aiemmat velat.
– Kun luotonmyöntäjällä on todellinen tieto lainanhakijan taloudellisesta tilanteesta, niin luotonmyöntäjän vastuu kasvaa ja se ennaltaehkäisee ylivelkaantumista. Positiivinen luottorekisteri on käytössä useissa Euroopan maissa, esimerkiksi Ruotsissa, Satonen perustelee.
– Nyt alkaa olla viimeinen hetki suitsia ylivelkaantumiseen johtanutta kehitystä. Jos korot alkavat nousta, niin monen ottaa ohraleipä.
