Uuden lain myötä säätiöiden toiminnan avoimuutta lisätään ja valvontaa parannetaan. Lähipiirin suosimiskielto tiukkenee.
Uudessa laissa säännellään aiempaa selvemmin muun muassa toiminnallisista säätiöistä, jotka tuottavat esimerkiksi hyvinvointi- ja koulutuspalveluita. Tämä lisää säätiömuodon käyttökelpoisuutta myös julkisen sektorin toiminnoissa.
Uusi laki selventää kieltoa antaa säätiön lähipiirissä toimiville taloudellisia etuja. Säätiön tarkoituksena ei enää miltään osin voi olla taloudellisen edun tuottaminen lähipiirille.
Lähipiiriin kuuluvien henkilöiden määritelmä on selkeämpi ja laajempi kuin tähän asti. Lähipiiriin kuuluvat muun muassa säätiön hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja sekä näiden perheenjäsenet ja muut lähisukulaiset. Myös heidän määräysvallassaan olevia yhteisöjä pidetään lähipiiriin kuuluvina.
Lähipiiriin luetaan lisäksi säätiön johtavassa asemassa olevat työntekijät. Uutta on, että lähipiiritoimet pitää myös julkistaa vuosittain säätiön toimintakertomuksessa. Säätiötoiminnan avoimuutta lisää myös konsernitilinpäätösvelvollisuuden laajentaminen.
Oikeusministeriön mukaan laki selkeyttää myös säätiön johdon vahingonkorvausvastuuta. Kiellettyjen lähipiirietujen antaminen voidaan rangaista laittomana varojenjakona. Vanhassa säätiölaissa ei ollut erityisiä säätiöiden toimintaan liittyviä rangaistussäännöksiä.
Oikeusministeriö toteaa, että lähipiirisääntelyn muutosten tavoitteena on lisätä luottamusta säätiöiden toimintaan yleisen hyvän edistäjinä.
– Sellaisiin ennen vuotta 1965 perustettuihin säätiöihin, joiden säännöissä nykyisin sallitaan etujen antaminen lähipiirille, sovelletaan lähipiirin taloudellisen edun kieltoa vasta siirtymäajan jälkeen vuodesta 2035 alkaen. Toisaalta uuden lain mukaan voi perustaa myös uusia tuki- ja sukusäätiöitä, joiden asema ilmenee säätiön säännöistä.
Toimintaedellytykset selvemmiksi
Uusi laki selkeyttää säätiöille sallitun liiketoiminnan määrittelyä. Sallittua on liiketoiminnan harjoittaminen säätiön säännöissä määritellyn tarkoituksen toteuttamiseksi ja, jos säännöt sen sallivat, varsinaisen toiminnan rahoittamiseksi.
Säätiön rekisteröintivaihe yksinkertaistuu. Perustajille tarjotaan myös uusia keinoja säätiön hallinnon ja valvonnan järjestämiseen. Hallinnon selventämiseksi ja helpottamiseksi säätiölakia on yhtenäistetty yhteisölainsäädännön kanssa.
Uuden lain mukaan uuden säätiön perustaminen edellyttää 50 000 euron vähimmäispääomaa, mikä lähes vastaa 30 vuotta sitten säädetyn markkamäärän nykyarvoa euroissa.
Perustajien pitää laatia toimintasuunnitelma, talousarvio ja rahoitussuunnitelma kolmelle ensimmäiselle vuodelle.
Säätiön toiminnan avoimuutta parannetaan niin, että toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä on annettava tähänastista yksityiskohtaisemmat tiedot säätiön toiminnasta ja lähipiiriin kohdistuvista toimista.
Myös konsernitilinpäätösvelvollisuutta laajennetaan. Avoimuuden lisääminen helpottaa niin viranomaisten kuin sidosryhmienkin mahdollisuuksia valvoa säätiötä.
Säätiöiden valvonnasta vastaa edelleen Patentti- ja rekisterihallitus.
