Riippumaton ekonomisti Roger Wessman kehottaa EU:n päättäjiä noudattamaan Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E.J. Penttilän neuvoja, eikä tietoisesti pahentamaan brittien ahdinkoa.
Penttilä kirjoitti eilen blogissaan, että Suomen pitäisi tehdä kaikki voitava brexitin estämiseksi tai ainakin estää Britannian eristäminen. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on ehdottanut mahdollisimman nopeaa ja tiukkaa eroa.
Wessmanin mukaan mitään suurta tarvetta tehdä Britanniasta varottavaa esimerkkiä muun EU:n ja euroalueen koossa pitämiseksi ei ole.
– Mitään suurta syytä kiirehtiä Britannian euroeroa rauhoittaakseen finanssimarkkinoita ei myöskään ole. Brexit on poliittinen ja talouden kriisi, joka vain heijastuu finanssimarkkinoihin, jotka tavanomaiseen tapaan ylireagoivat, Wessman kirjoittaa blogissaan.
Wessmanin mukaan brexitin herättämät pelot eivät ole nostaneet korkoja, vaan päinvastoin kuningaskuntien valtionlainojen korot ovat painuneet historiallisiin pohjalukemiin.
– Tämä on hyvä muistutus siitä, että brittien ongelmat eivät ole eurokriisin kaltainen finanssikriisi.
Ison-Britannian rahat eivät lopu
Iso-Britannian vaihtotase-alijäämä oli viime vuonna viisi prosenttia BKT:sta, joten talous on hyvin riippuvainen ulkomaisesta rahoituksesta. Alijäämä on samaa suurusluokkaa kuin Irlannin ennen finanssikriisiä tai Suomen 90-luvun kriisiä. Silti heikkenevä luottamus ei ole purkautunut korkojen nousuun.
– Syy on ensi sijassa se, että maalla on kelluva valuuttaa, ja heikkenevä luottamus on siten purkautunut valuutan heikkenemiseen.
Wessman huomauttaa, että vastoin väitteitä punnan heikkeneminen alkoi jo viime vuoden lopulla, kun epävarmuus kasvoi.
– Kun Iso-Britannialla on oma keskuspankki, ei ole mitään riskiä siitä, että valtiolta loppuisi raha velkojen maksamiseen. Kun valuutta on kelluva, pääoman ulosvirtaus ei myöskään koettele keskuspankin valuuttareservejä. Siten pelot talouden ajautumisesta taantumaan painavat markkinakorkoja alas, kun oletetaan keskuspankin pitävän rahahanat löysänä tukeakseen talouskasvua.
Wessmanin mukaan inflaatiosta ei ainakaan toistaiseksi ole ollut pelkoa, kun lisääntynyt epävarmuus jarruttaa maan talouskasvua ja vaimentaa hintapaineita siten.
Ei pelkoa syvästä taantumasta
Britannian sumuinen taloudellinen tulevaisuus on näkynyt jo viimeisen vuoden aikana investointien hyytymisenä. Brexit-äänestyksen jälkeen investoinnit edelleen jäätynevät ja pysynevät heikkona ainakin, kunnes maan tilanne selkiintyy, mikä todennäköisesti kestää vuosia.
– Löysemmällä rahapolitiikalla keskuspankki voi jonkun verran tukea talouskasvua ja varmistaa, ettei valtion tarvitse kiristää finanssipolitiikka samalla, kun heikompi punta tukee maan vientiä. Siten ei ole syytä pelätä, että Britannia ajautuisi euroalueen kriisimaiden kaltaiseen syvään taantumaan.
Kasvun painopisteen siirtyminen investoinneista vientiin tarkoittaa kuitenkin, että Ison-Britannian talouskehitys tulee jarruttamaan kauppakumppaneiden talouskasvua.
– Iso-Britannian ongelmat heijastuvat myös euroalueen talouskasvuun. Lisäksi se kasvattaa huolia eurokriisin uudesta kärjistymisestä. Korkoerot reunamaiden ja Saksan välillä ovatkin kasvaneet. Reunamaiden valtionlainakoroissakaan ei kuitenkaan näy mitään selkeää nousua, joten tältä osin tilanne on edelleen hyvin Euroopan keskuspankin hallinnassa, Wessman toteaa.
