Kaikki kolme tulevaa hallituspuoluetta ovat sitoutuneet siihen, että kokonaisveroaste ei nouse. MarketNoze Oy:n tutkimusjohtajan Roger Wessmanin mielestä tieto on markkinoiden ja Suomen talouden kasvuedellytysten kannalta helpotus.
– Se on näissä hallitusneuvotteluissa ensimmäinen lupaava asia, että on luvattu ettei taloutta lähdetä enää kaventamaan verotusta kiristämällä, mikä vain jarruttaisi talouskasvua enemmän, Wessman sanoo Nykypäivälle.
Toisaalta hallitus ei ole sulkenut pois ajatusta siitä, että verotuksen sisällä voitaisiin tehdä painopistemuutoksia siten, että toisia veroja alennettaisiin ja toisia kiristettäisiin. Järkevästi toteutettu verotuksen muokkaus voisi Wessmanin mielestä olla sellainen rakenteellinen uudistus, joka pitkällä tähtäimellä parantaisi Suomen kasvuedellytyksiä.
– Talouskasvun kannalta vähemmän haitallisia veroja ovat kiinteistövero ja arvonlisävero, kun taas Suomessa tällä hetkellä se suurin ongelma on ansiotuloveron kireys ja erittäin korkea marginaalivero sekä alhaisissa että korkeissa tuloluokissa, Wessman sanoo.
Hän pitää kuitenkin järkevänä ajatuksena sitä, että hallitus säästäisi tuloveronkevennykset osaksi mahdollisia tulevia työmarkkinasopimuksia.
– Kyllä siinä ilman muuta on järkeä. On ehdottoman tärkeää, että saadaan aikaan jatkuva äärimaltillinen palkkaratkaisu ja muuten edistystä joustojen suuntaan, Wessman toteaa.
Verovähennysoikeuksista joustoa
Jo ennen vaaleja kävi selväksi, että keskustalla ja perussuomalaisilla ei ole halua arvonlisäveron kiristykseen esimerkiksi yhtenäistämällä eri arvonlisäverokantoja. Muilla kuin kokoomuksella ei myöskään ole halua energiaverojen kiristämiseen ympäristöperusteisesti.
Haittaveroista kuten tupakkaveron kiristämisestä ei ole mahdollista kovin suuria tulonlisäyksiä saada ja alkoholiveron kiristäminenkään ei enää tuo tuloja lisää, kun kiristykset ovat vain lisänneet ulkomaantuontia.
Jäljelle jäävät enää muutokset kiinteistöveroon sekä veropohjan laajentaminen. Jälkimmäisellä tarkoitetaan verovähennysoikeuksista luopumista.
– Puhutaan kaiken kaikkiaan miljardien eurojen verotuista, jotka Suomen verojärjestelmään on rakennettu, Wessman sanoo.
Iso osa näistä verotuista on erilaisia verovähennysoikeuksia, jotka koskevat yritystoimintaa. Wessman arvioi, että pelkästään verotukia karsimalla olisi mahdollista saada kasaan jopa miljardi euroa.
– Yhteisöveropuolellakin voisi miettiä järkeistämisiä yhteisöveron rakenteessa. Verokantaa saataisiin alas niin että karsittaisiin poikkeusvähennyksiä eli niin sanottuja verotukia, Wessman sanoo.
Yritysvero kannustavammaksi
Roger Wessmanin mielestä olennaista tulevan hallituksen politiikassa on se, miten se onnistuu luomaan uusia edellytyksiä talouden kasvulle. Hän ei usko, että hallitus pystyy tekemään ratkaisuja, joilla nopeasti saataisiin havaittavia tuloksia aikaiseksi, mutta pidemmällä tähtäimellä hyötyä talouskasvun kannalta on kaikilla toimilla, jotka kannustavat yrittämiseen ja yritysten kasvuun. Tällä hetkellä Suomen yritysverotuksen ongelma on edelleen se, että se ei ole kasvuun kannustava.
– Kyllähän yhteisövero Suomessa on kohtuullisen alhainen ja kansainvälisessä verotuksessa ihan kilpailukykyinen, Wessman sanoo.
Listaamattomien yritysten osinkoverotus kiristyy jyrkästi 150 000 euron rajan tai kahdeksan prosentin tuottorajan ylittyessä.
– Verojärjestelmä epäsuosii juuri niitä yrityksiä, joita Suomessa tarvittaisiin lisää: kasvavia keskisuuria yrityksiä, jotka täyttäisivät Nokian ja metsäteollisuuden jättämän aukon, Wessman huomauttaa.
Nykyinen malli ei suosi kasvua eikä pyrkimystä listautua pörssiin, koska silloin verotus kiristyisi entisestään. Kasvaville keskisuurille yrityksille usein kannattavin vaihtoehto on yrityksen myyminen ulkomaille.
– Tällaisia rakenteellisia tekijöitä verotuksessa on, joita voisi korjata, Wessman sanoo.
