Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa.
– Jo tämä vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua, PT toteaa ennusteessaan.
Suomen tuonti kasvaa vientiä nopeammin vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna vienti piristyy selvästi ja kasvaa PT:n mukaan jo 3,3 prosenttia.
Myös investointien kasvu – tänä vuonna 3,2 prosenttia ja ensi vuonna 2,8 prosenttia – tukee kokonaistuotannon kasvua.
Työttömyysaste alenee PT:n arvion mukaan tänä vuonna keskimäärin puoli prosenttiyksikköä 8,9 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 8,7 prosenttiin. Vastaavasti työllisten määrä kasvaa 9 000 ja 10 000 henkilöllä.
Kilpailukykysopimuksen johdosta palkkojen nousu jää ensi vuonna liukumien varaan. Ansiotason nousu hidastuu tämän vuoden 1,2 prosenttista 1,0 prosenttiin.
Velkaantumisaste ensi vuonna 67,2 prosenttiin
Valtiontalouden rahoitusasema heikkenee hieman ensi vuonna, joskin sen alijäämän suhde bruttokansantuotteeseen pysyy samana eli 2,8 prosentissa.
Kuntatalouden alijäämä pysyy entisellään, mutta sosiaaliturvarahastojen ylijäämän sulaminen jatkuu ja painuu ensi vuonna jo 0,7 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämän seurauksena koko julkisen talouden alijäämän tämänvuotinen supistuminen kääntyy ensi vuonna lieväksi nousuksi ja on -2,6 prosenttia.
Julkisen talouden velkaantumisaste nousee PT:n mukaan ensi vuonna 67,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Kokonaisveroaste laskee ensi vuonna 0,9 prosenttiyksiköllä 43,4 prosenttiin.
