Helsingin seudun kauppakamari kertoo, että pk-yrityksille suunnatussa kyselytutkimuksessa kansainvälistymisen julkisia neuvonta- ja konsulttipalveluja tai koulutusta ei ole koettu kovin tärkeiksi.
Julkinen vienninedistämiskenttä koettiin kauppakamarin mukaan sekavaksi tai jopa tarpeettomaksi.
Sen sijaan pk-yritykset ovat painottaneet viennin edistämisessä julkista rahoitustukea. Toiseksi tärkeimpänä on pidetty yritysten verkottumisen ja yritysyhteistyön kehittämistä.
Suomen vienti keskittyy pienelle määrälle suuria yrityksiä, mutta Helsingin seudun kauppakamarin mielestä pienten ja keskisuurten vientiyritysten rooli on silti ulkomaankaupassa tärkeä.
Pk-yritysten merkitystä olisikin kauppakamarin mukaan korostettava. Suomessa toimii yli 18 200 tavaravientiä harjoittavaa pk-yritystä, joiden osuus tavaraviennistä oli viime vuonna 14 prosenttia.
– Tämä pienviejien joukko olisi identifioitava, sillä yksi tärkeä elinkeinopoliittinen kysymyksemme on, miten pienistä ja satunnaisista viejäyrityksistä saadaan isompia ja kasvavia, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen tiedotteessaan.
Hänen mielestään pitäisi selvittää, miksi pk-yritysten vienti jää vähäiseksi ja miten yrityspolitiikalla voitaisiin tilannetta parantaa.
– Jos kohderyhmäksi otetaan viennin arvoltaan 100 000 euroa lähestyvät yritykset, löytyy näistä tilastosta noin 1 300 kappaletta. Tälle joukolle olisi hyvinkin räätälöitävissä yrityskohtaisia kehitysohjelmia, Silen arvioi.
