Kansainvälinen verojen välttely ja voittojen siirrot murentavat kehitysmaiden edellytyksiä kasvattaa omaa rahoitustaan. Samalla ne aiheuttavat teollisuusmaille merkittäviä verotulojen menetyksiä. G20-maat ja EU ovat nostaneet verokysymykset poliittiseksi prioriteetiksi.
Osana hallitusohjelmaa hallitus julkaisi runsas vuosi sitten kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintaohjelman. Ohjelman painopistealueita ovat veropohjan turvaaminen ja haitallisen verokilpailun ehkäiseminen, verovalvonnan ja verotustietojen vaihdon tehostaminen, omistustietojen julkisuus, julkisten hankintojen kriteerit ja veroasioiden merkityksen vahvistaminen kehityspolitiikassa.
Valtiovarainministeriö ja Verohallinto osallistuvat EU:n ja OECD:n hankkeisiin aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi. Tärkeässä roolissa on OECD:n johdolla tehtävä työ veronvälttelyn ja voitonsiirtojen hillitsemiseksi (BEPS-hanke). Kehitysmaiden osallistumismahdollisuudet BEPS-työhön kohentuivat merkittävästi vuoden 2014 lopulla, kun niiden edustajat saivat osallistujan statuksen OECD:n kokouksiin.
Kehitysministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan ulkoministeriö tukee kehitysyhteistyövaroista Afrikan verohallintojen yhteistyöjärjestö ATAF:n osaamisen vahvistamista BEPS-työssä. Rahoituspanosta täydentää Verohallinnon tekninen asiantuntija-apu.
Sen puitteissa Verohallinnon asiantuntijat muun muassa kouluttavat afrikkalaisia yritysveroasiantuntijoita kouluttamaan vuorostaan omien verohallintojensa verotarkastajia. Asiantuntija-apu on samalla Suomen panos OECD:n Verotarkastajat ilman rajoja -aloitteeseen.
– Uusien globaalien verotussääntöjen potentiaalinen vaikutus kehitysmaille on monikymmenkertainen kehitysapuun verrattuna; siksi BEPS-ohjelma ja Suomen vahva vaikuttaminen siihen myös kehitysmaiden näkökulmasta on erittäin tärkeää, Paatero sanoo.
Maailmanpankin johtokunnassa Suomen vahvasti ajama tiukempi linjaus veroparatiisien käyttöön hyväksyttiin pankin politiikaksi yksityisen sektorin toiminnassa.
Niin ikään Kansainvälisen kaivannaisteollisuuden läpinäkyvyysaloitteen (EITI) johtokunnassa Suomi on edistänyt monikansallisten yritysten maakohtaista raportointia, tosiasiallista omistajuutta ja avoimia yhtiörekistereitä. Tosiasiallisesta omistajuudesta on käynnissä 12 maan pilotointi, jonka tuloksia odotetaan tänä syksynä.
Kehitysministeri Paateron mukaan veronkeruun tehostaminen on kestävin tapa kasvattaa kehitysmaiden omaa rahoituspohjaa ja vähentää maiden riippuvuutta kehitysavusta. Kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistaminen on nouseva uudenlaisen kehityspolitiikan trendi.
OECD:n selvitysten mukaan onnistuneilla verotuskykyyn suunnatuilla kehitysapuinvestoinneilla on vähintään nelinkertainen tuotto, esimerkkejä on jopa 20-kertaisista tuotoista.
Ulkoministeriö on käynnistänyt kokonaisvaltaisen ohjelman, jolla tuetaan kehitysmaiden verohallintoja, kansalaisjärjestöjä ja alan tutkimustyötä. Suomi tukee yhteistyössä muiden avunantajien kanssa julkishallinnon – muun muassa verohallinnon – uudistusohjelmia Tansaniassa, Mosambikissa ja Sambiassa.
Paateron mukaan hyvän hallinnon ja tehokkaiden instituutioiden kehittäminen edellyttää kehitysmaiden kansalaisten tietoisuutta hallitustensa vastuusta. Suomi rahoittaa kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kuten Oxfamin työtä kansalaisjärjestöjen, parlamentaarikkojen ja lehtimiesten kouluttamiseksi.
Työ jatkuu globaalilla, EU- ja kansallisella tasolla. Syyskuussa valmistuvat BEPS-ohjelman suositukset ja minimistandardit kansalliseksi lainsäädännöksi. Hanke on hyödyllinen myös Suomelle, jos siinä onnistutaan rajoittamaan valtioiden tarvetta kilpailla keskenään verosäännöksillä, kertoo Paatero.
EU:n komissio antaa kesällä BEPS-hankkeen pohjalta uuden toimintasuunnitelman EU-tason toimenpiteistä koskien oikeudenmukaista ja tehokasta yritysverotusta. Tavoitteena on voittojen verottaminen siinä maassa, jossa ne ovat syntyneet.
