Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL:n Kuljetusbarometrin mukaan kuljetusyritysten kansainvälistymisen aste osoittautui matalaksi kaikilla mittareilla. Esimerkiksi kabotaasiliikennettä ulkomaille vähintään kerran kuussa harjoittaa noin kaksi prosenttia lähes 600 vastanneesta yrittäjästä.
Kuljetusyrityksistä 30 prosenttia ennakoi kuljetusbarometrissa liikevaihdon kasvavan seuraavan neljän kuukauden aikana. Kuljetusmäärien kasvuun uskoo puolestaan 26 prosenttia yrityksistä. Näkymät ovat valoisimmat sitten vuoden 2011. Myös menneellä kesäkaudella kuljetuspalveluiden kysyntä oli toukokuun barometrin odotusten mukaisesti vahvaa.
Suomen vienti on kasvanut 16 prosenttia vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana viime vuoteen verrattuna. Tämä näkyy myös kuljetusyrityksissä, ja 40 prosenttia ulkomaan liikennettä harjoittavista kuljetusyrityksistä lisäsi kuljetusmääriään kesällä. Kaikista vastanneista kuljetusmääriään nosti 28 prosenttia.
Sopimus-, säiliö- ja ulkomaan liikennettä harjoittavista yrityksistä puolet (51 %) oli kasvattanut liikevaihtoaan kesän aikana. Alueellisesti liikevaihtoaan kasvattaneita oli eniten pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa.
Kuljetuslajeittain tarkasteltuna vain puutavarakuljetuksissa liikevaihto laski useammalla kuin nousi, mikä selittyy tavanomaisella kausivaihtelulla. Suotuisin kehitys oli kappaletavarakuljetuksissa, joihin sisältyvät esimerkiksi isojen infrahankkeiden vaatimat rakennustarvikekuljetukset. Kaikista vastanneista yrityksistä myynnin kasvusta raportoi 39 prosenttia.
Barometrin mukaan kysynnästä huolimatta kannattavuuskehitys oli vaatimatonta. Runsas viidennes (22 %) onnistui parantamaan kannattavuuttaan kesällä, kun joka neljännen (25 %) kannattavuus laski. SKAL:n mukaan tilanne kertoo kuljetusalan kovasta kilpailutilanteesta ja kapeista marginaaleista.
Yritykset tekivät kalustoinvestointeja huomattavasti enemmän kuin keväällä arvioivat. Kuorma-autojen rekisteröintimäärissä kasvu on ollut vahvaa. Yritysten ennusteet kalustoinvestoinneistaan ovat kovista kasvuodotuksista huolimatta hieman laskussa.
– Kuljetustalouden pitkän aikavälin tarkastelussa ollaan vahvalla nousukäyrällä. Tie- ja infrarakentamista kannattaa jatkaa, sillä se palvelee kotimaan elinkeinoelämää ja vientiä sekä parantaa työllisyyttä, SKAL toteaa.
Miksi kuljetusala ei kansainvälisty?
Kuljetusbarometrin perusteella kansainvälistyminen ei päde kuljetusyrityksiin, jotka myyvät ennen kaikkea palvelua eivätkä hyödykkeitä. Kyselyyn vastanneista 582 yrityksestä 13 prosenttia harjoittaa kansainvälistä liikennettä jollain tasolla ja neljä prosenttia harjoittaa sitä merkittävässä määrin eli yli 40 prosenttia liiketoiminnasta.
SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen näkee kansainvälisen liikenteen harjoittamisen esteenä ennen kaikkea kustannustason.
– Ulkomainen työvoima on yksinkertaisesti halvempaa. Suomalaisella kustannustasolla ei pärjää Keski-Euroopassa, hän sanoo.
Kabotaasi on nimitys tavaraliikenteelle, jota harjoitetaan toisesta EU‐ tai ETA‐valtiosta tulevalla kuorma-autolla kansainvälisen kuorman purun jälkeen. EU salli kolme tällaista maan sisäistä kuljetusta viikon sisällä.
Kuljetusbarometrin perusteella suomalaisyrityksistä kaksi prosenttia harjoittaa kabotaasia Suomen ulkopuolella vähintään kerran kuukaudessa. Tyypillisesti kyseessä on Suomesta toiseen Pohjoismaahan suuntautuva kuljetus, jonka päätyttyä tehdään siirtokuljetus kohdemaassa ennen maasta poistumista.
Myös tytäryritysten perustaminen ulkomaille on varovaista. Noin prosentti vastanneista on perustanut kuljetusyrityksen ulkomaille ja alle prosentti harkitsee yrityksen perustamista.
