Kreikan vaalit voittanut Syriza-puolue haluaa lopettaa edeltävän hallituksen tiukan säästölinjan. Puolue on aiemmin vaatinut, että ”valtaosa” Kreikalle myönnetyistä lainoista tulisi antaa anteeksi. Myöhemmin puoluejohtaja ja tuore pääministeri Alexis Tsipras on kuitenkin sanonut neuvottelevansa lainaehdoista.
Sixten Korkmanin mukaan Kreikalla on nykyisellään velkaa noin 320 miljardia euroa, joka on 175 prosenttia suhteessa maan kokonaistuotantoon.
”Onko velka kestämättömän suuri? Itse velanhoitorasitus on pienempi kuin vaikkapa Portugalissa tai Italiassa, vaikka näiden maiden velan taso on selvästi matalampi. Näin siksi, että Kreikan lainaehtoja on jo kevennetty”, Korkman toteaa.
Korkmanin mukaan Kreikka maksaa kahdenvälisiä lainojaan takaisin vasta 2040-luvulla ja korko on matala.
”Muissa lainoissa juoksuaika on keskimäärin yli 30 vuotta ja korko erittäin matala. Edes korkoja ei tarvitse maksaa vielä moneen vuoteen.”
Korkmanin mukaan velkataakka näyttää mahdottomalta, mutta ei ole sitä todellisuudessa, jos Kreikka käyttää aikaa taloutensa vahvistamiseen ja poliittista tahtoa velan hoitamiseen löytyy.
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on todennut, ettei Suomi anna velkoja anteeksi, mutta voi hyväksyä lainaehtojen helpottamisen esimerkiksi laina-aikoja pidentämällä tai korkoja kohtuullistamalla. Korkmanin mukaan tämä on hyvä kanta.
”Voi kuitenkin huomauttaa, että velkaehtojen höllentäminen poikkeaa velkojen anteeksi antamisesta vain juridisesti, ei taloudellisesti. Myös ehtojen väljentäminen vähentää Suomen lainasaatavien nykyarvoa. Lisänäkökohta on, että Suomen paljon puhutut vakuudet ovat tässä vaihtoehdossa vailla arvoa”, hän toteaa.
Korkmanin mukaan Kreikan ongelmaksi voivat muodostua Syrizan antamat avokätiset vaalilupaukset.
”Niitä voi olla kovin vaikea yhdistää niin sanotun troikan (EKP, IMF, EU-komissio) hyväksyttävissä olevaan politiikkaan. Herää kysymys, maksetaanko Kreikalle kaavailtuja tukirahoituseriä maaliskuussa ja myöhemmin”, Korkman toteaa.
”Kansalaisten ja yritysten hermostuminen aiheuttaisi herkästi talletus- ja pääomapakoa Kreikasta. Tätä koskeva pelko on hyvä syy yrittää saada Kreikan kysymys kohtuullisen nopeasti pois päiväjärjestykseltä.”
